sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Höyhendino: Dinosauruksen vai linnun höyheniä meripihkassa?

Kuva: Ryan McKellar, Royal Saskatchewan Museum, Fair Use -periaate.




Joel Kontinen

Jotkut evolutionistit ovat sisäistäneet dinosaurusten ja lintujen oletetun sukulaisuuden siinä määrin, että englanninkielinen Wikipedia kutsuu lintuja myös lintumaisiksi dinosauruksiksi (avian dinosaurs), ja he ovat tulkinneet monet kyseenalaiset löydöt todisteiksi uskomuksestaan.

Toiset tutkimukset taas haastavat tällaiset uskomukset.

Viestimet ovat pari päivää herkutelleet Burmasta löydetystä meripihkankappaleesta, jossa näkyy 3,7 sentin pituinen höyhenpeitteinen pyrstö tai sen osa.

Current Biology julkaisi löydöstä tutkimuksen, ja monet tiedelehdet raportoivat haltioituneina löydöstä.

Yksi oli kuitenkin joukosta pois: maailman johtava tiedelehti Nature, joka aikanaan myös jätti raportoimatta National Geographicin dinolinnusta eli Archaeoraptorista.

Otus osoittautui väärennökseksi.

Lida Xingin johtama ja National Geographicin rahoittama tutkimusryhmä osti meripihkan torilta.

Sitä oli jo ehditty työstää koruksi, mutta tämä ei oletettavasti vaikuttanut sen sisältöön, jota aluksi erehdyttiin luulemaan kasviksi.

Sen oletettu ikä on ”99 miljoonaa” vuotta, ja höyhenet muistuttavat nykylintujen höyheniä.

Millä perusteella höyhenet olisivat olleet osa dinosauruksen pyrstöä?

Tutkijat arvelevat, että otus oli pitkäpyrstöinen ja että sillä on saattanut olla jopa yli 25 nikamaa pyrstössään.

Mutta kappaleessa on todistettavasti vain kaksi (2) nikamaa; kaikki muu on olettamusta. Pehmeät kudokset ja muu aines haittaavat havaintoja siinä määrin, että tutkijat eivät voi olla varmoja nikamien määrästä.

He eivät edes tiedä, mistä kohdasta meripihkaan jämähtänyt osa on peräisin.

Pitkäpyrstöiset linnut eivät välttämättä ole dinosauruksia. Esimerkiksi Archaeopteryx on kaikesta propagandasta huolimatta lentokykyinen lintu. Tutkijat pitävät myös Jeholornistä lintuna.

Nykyinen löytö ei muutenkaan tue evolutionistien teesiä kovin hyvin. Archaeopteryx on sitä ”50 miljoonaa vuotta” vanhempi ja se on silti lintu.

Mutta evoluutio tarvitsee höyhenpeitteisiä dinosauruksia, vaikka ne olisivat nuorempia kuin aidot linnut, joiden esi-isiä niiden pitäisi olla.

Löytö ainakin viittaa vahvasti siihen, että muurahaiset eivät ole muuttuneet miesmuistiin (ks. kuva yllä).

Samat tutkijat julkaisivat aiemmin Nature Communications -lehdessä tutkimuksen meripihkasta löytyneistä liki "100 miljoonaa vuotta" vanhoista linnunsiivistä.

Tuolloin New Scientist piti niitä dinosauruksen höyheninä, kun taas National Geographic veikkasi niitä linnun suliksi.

Lähteet:

Sherwin, Frank. 2016. Another Feathered Dinosaur Tale. Institute for Creation Research (10.12.).

Xing, Lida et al. 2016. A Feathered Dinosaur Tail with Primitive Plumage Trapped in Mid-Cretaceous Amber. Current Biology 26: 1–9.