torstai 17. elokuuta 2017

”100 miljoonaa vuotta” vanhat kukat näyttävät niin tuoreilta kuin ne olisi poimittu eilen

Eucryphia. Kuva: MPF, CC BY-SA 3.0. Tämän kukan muinaiset lähisukulaiset löytyivät Burmasta.



Joel Kontinen


Charles Darwin kutsui kukkien evoluutiota inhottavaksi mysteeriksi (abominable mystery), koska ne eivät näyttäneet sopivan hänen ajatusmaailmaansa.

Eikä arvoitus ole ratkennut yli 150 vuodessa. Varhaisimmat kukat näyttävät aivan nykykukilta, eli niiden evoluutio loistaa poissaolollaan.

Äskettäin kaksi Oregonin valtionyliopiston emeritusprofessoria, George Poinar Jr. ja Kenton Chambers, raportoivat Burmasta eli Myanmarista löydetyistä seitsemästä ”100 miljoonaa vuotta” vanhasta kukasta.

Dinosaurusten ajan kasvit viihtyvät yhä keskuudessamme.

Poinar sanoi, että meripihkaan kivettyneiden kukkien osat näyttivät niin tuoreilta, että ne olisi voitu poimia eilen puutarhasta.

Ne ovat sitä paitsi sukua nykyisin kukkiville lajeille.

Meripihkaan hautautuneet eläimet ja kasvit haastavat evoluution osoittamalla, että sitä ei ole tapahtunut.

Lähde:

Oregon State University. 2017. Seven complete specimens of new flower, all 100 million years old. Science Daily (15.8.).

tiistai 15. elokuuta 2017

Karhukainen uhmaa darvinistisia selityksiä superkyvyillään

Pieni mutta sitkeä. Kuva: E. Schokraie, U. Warnken, A. Hotz-Wagenblatt, MA. Grohme, S. Hengherr et al. Comparative proteome analysis of Milnesium tardigradum in early embryonic state versus adults in active and anhydrobiotic state. PLoS ONE 7(9): e45682 (2012). Creative Commons (CC BY 2.5).





Joel Kontinen

Apostoli Paavali kirjoitti Rooman kristityille, että Jumalan teot näkyvät kaikkialla. Me näemme ne kukkien väriloistossa, luonnon matemaattisessa tarkkuudessa (etenkin fraktaaleissa ja Fibonaccin lukujonoissa).

Myös solujemme nanomoottorit ja DNA:n korjausmekanismit kertovat luomisesta.

Lisäksi joissain eläimissä on niin häkellyttäviä piirteitä, että evoluutio ei olisi niitä voinut keksiä: aavikkolisko uhmaa painovoimaa, kaljurotta selviää miltei tyystin ilman happea ja karppi jopa täysin ilman sitä.

Mutta ehkä kaikkien oudoin luotu on pikkuruinen karhukainen, jonka on uhmannut evoluutiota jo ”530 miljoonaa vuotta”.

Karhukainen on eläinkunnan ekstreme-mestari, joka selviää hengissä jopa jäätymisestä.

Tuore tutkimus selvitti, miten se pystyy selviytymään, vaikka sen solut kuivuisivat. Karhukaiset tuottavat proteiinia, jonka avulla niiden solut säilyttävät rakenteensa myös täysin ilman vettä.

Lähde:

Woodward, Aylin. 2017. Tardigrade genomes help explain how they survive without water. New Scientist (27.7.).



sunnuntai 13. elokuuta 2017

Dinokauden älykkäästi suunniteltu merilintu osasi sukeltaa

Dinokauden merilintu osasi nykylintujen metkun.




Joel Kontinen

Auringon alla ei ole kovin paljon uutta.

Dinosaurusten kaudella elänyt merilintu osasi kaikesta päätellen nykylintujen tavoin sukeltaa, mikä kertoo erittäin älykkäästä suunnittelusta.

Science Daily esittelee meille vanhimman Japanista löydetyn lintufossiilin, jonka arvellaan olevan ”84–90 miljoonaa vuotta” vanha.

Dinojen maailmassa eläneestä Chupkaornis keraorumista on säilynyt niin paljon luita, etenkin reisiluita ja nikamia, että se on tunnistettavissa sukeltavaksi vesilinnuksi.

Nykyisin tiedetään, että dinosaurusten kaudella eli ainakin 432 nisäkäslajia ja kymmeniä meillekin tuttuja lintuja, esimerkiksi ankkoja, flamingoja ja papukaijoja.

Lähde:

Perot Museum of Nature and Science. 2017. Amateur collectors in Japan discover country's first and oldest fossil diving bird. Science Daily. (8.8.).

perjantai 11. elokuuta 2017

Älykkäästi suunniteltu karppi selviää talven yli hengissä ilman happea

Karppi on suunniteltu kestämään kylmää. Kuva: Type17, CC BY 3.0.





Joel Kontinen

Karppi (Cyprinus carpio) selviää talven yli hengissä ilman happea. Sen entsyymit muuttavat hiilihydraatit alkoholiksi silloin, kun happi käy vähiin – niin kuin jäätyneen järven tai lammen pohjassa toisinaan käy. Se voi sitten vapauttaa liian alkoholin kiduksillaan.

Selostaessaan uutta Scientific Reports -lehdessä julkaistua tutkimusta New Scientist turvautuu spekuloimaan, että karpin ja kultakalan esi-isä kahdensi perimänsä osapuilleen ”8 miljoonaa vuotta” sitten.

Darvinistit pyrkivät tarinoillaan todistamaan mitä kummallisempia asioita.

Jotkut evolutionistit uskovat, että kala kehitti itselleen kopion entsyymistä, joka normaalisti kuljettaa hiilihydraattia solun voimalaitokseen eli mitokondrioon.

He uskovat, että tämä kaksoiskappale muuttaa hiilihydraatit alkoholiksi.

Karpin vereen voi talvisin kertyi 0,55 promillea alkoholia, joten autoilua sen ei kannata harrastaa.

Tutkijat eivät kerro, kuinka monta esi-isää kuoli sukupuuttoon ennen kuin ne keksivät, miten säilyä hengissä talven yli.

Evoluutio on täynnä tällaisia muna vai kana -ongelmia.

Lähde:

Baxter, Rachel. 2017. Goldfish go months without oxygen by making alcohol inside cells. New Scientist (11.8.).

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Jopa ateistit uskovat, että ateistit ovat moraalittomampia kuin muut ihmiset, tutkimus kertoo

Bussikampanjat eivät ole lisänneet ateistien luotettavuutta muiden silmissä. Kuva: Zoe Margolis, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit ovat ainakin potentiaalisesti moraalisesti turmeltuneita ja vaarallisia. Näin monet uskovat laajan Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkimuksessa mitattiin yli 3 000 ihmisen käsityksiä. Vastaajat olivat peräisin 13 eri maasta viideltä eri mantereelta.

Heille esiteltiin fiktiivinen henkilö, jonka sanottiin jo lapsena rääkänneen eläimiä ja aikuisena surmanneen viisi koditonta ihmistä.

Joka toiselta kysyttiin, miten todennäköisesti rääkkääjä-murhaaja oli ateisti ja joka toiselta, miten todennäköisesti hän tunnusti jotain uskontoa.

Vastaajat pitivät murhaajaa ateistina kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin jonkin uskonnon edustajana. Ainoastaan Suomessa ja Uudessa-Seelannissa ei ero ollut aivan näin suuri.

Jopa ateistit olivat sitä mieltä, että murhaaja on todennäköisesti ateisti.

Tällainen ajattelu heijastuu myös ihmisten päätöksiin:

Äskettäin liberaalit eväsivät Richard Dawkinsilta mahdollisuuden esitellä uutta kirjaansa Berkeleyssä, vaikka tilaisuus oli sovittu jo ajat sitten.

Mutta sitten järjestävät saivat tietää, että Dawkins oli kritikoinut islamia, joten maailman ehkä tunnetuin ateisti sai jäädä kotiinsa.

Tutkimuksen tulosten ei sinänsä pitäisi hämmästyttää meitä, koska ateistit aiheuttivat valtaosan 1900-luvun surmista.

Neuvostoliitto, Maon Kiina, punakhmerien Demokraattinen Kamputsea, Itä-Saksa, Fidel Castron Kuuba, Pohjois-Korea ja monet muut ateismista inspiraatiota hakeneet maat tapattivat surutta omia kansalaisiaan ja myös surmasivat myös miljoonia muita.

Ateismi ei toisin sanoen ole tie autuuteen.

Etenkin kristinusko taas suojaa pahuudelta. Ihmiset tietävät olevansa vastuussa teoistaan.

Lähde:

Phys.org. 2017. Atheists thought immoral, even by fellow atheists: study (7.8.).

maanantai 7. elokuuta 2017

T. rexin aikainen levä viihtyy yhä USA:ssa


Wollemia nobilis oli aikanaan sensaatio.




Joel Kontinen

Evolutionistit uskoivat, että Wollemia nobilis häipyi maan kamaralta samaan aikaan dinosaurusten kanssa eli ”65 miljoonaa vuotta” sitten.

Mutta vuonna 1994 tutkijat löysivät elävän Wollemian Sydneyn alueelta.

Myös muita araukarioita kasvaa edelleen meidän päivinämme.

Evolutionistit ovat joutuneet päivittämään käsityksiään dinosaurusten ajan kasveista huomattuaan, että dinot olivat syöneet kasveja, joita ei tuolloin pitänyt olla olemassa.

Dinosaurusten ajan kasvillisuus tukee hienosti Genesiksessä kuvattua luomista.

Kasvit lisääntyvät lajiensa mukaan.

Äskettäin the American Journal of Botany julkaisi tutkimuksen viherlevästä, jonka piti hävitä dinosaurusten mukana.

Mutta Lychnothamnus barbatus kasvaa edelleenkin neljässätoista järvessä Wisconsinissa ja kahdessa järvessä Minnesotan osavaltiossa.

Myös tätä vanhempina pidetyt kasvit uhmaavat evoluutiota. Jotkin varhaiset saniaiset eivät ole muuttuneet ”300 miljoonaan vuoteen”.

Lähde:

Drexel University. 2017. Dinosaur-era plant found alive in North America for first time: Only other record is Cretaceous-era fossil from Argentina. Science Daily (31.7.).

lauantai 5. elokuuta 2017

Nopeaa evoluutiota vai ohjelmoitua sopeutumista Pohjois-Amerikan liskoissa?

Kuka siellä? Kuva: ronardios, CC BY-SA 2.0.




Joel Kontinen

Anolis carolinensis on veikeä otus. Pari vuotta sitten julkaistu tutkimus tiesi kertoa, että se ei ole muuttunut "15– 20 miljoonaan vuoteen".

Nyt meille kerrotaan, että talvella 2013–2014 tämä lisko muuttui muutamassa kuukaudessa. Suomeksi sanottuna se pystyi kaaduttuaan oikaisemaan itsensä kylmemmässä säässä (+6C) kuin ennen (11C), kun harvinaisen kylmä jakso koetteli Etelä-USA:ta.

Science kutsuu tätä nopeaa adaptoitumista (sopeutumista) evoluutioksi.

On paljon loogisempaa uskoa, että eläimet on ohjelmoitu sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin.

Tämä selittäisi esimerkiksi sen, miksi villamammutit ilmaantuivat vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella.

Lähde:

Pennisi, Elizabeth. 2017. Cold snap makes lizards evolve in just a few months. Science (3.8.).

torstai 3. elokuuta 2017

”110 miljoonaa vuotta” vanha rukoilijasirkka muistuttaa nykyisiä lajitovereitaan

Vanhassa sirkassa on nykysirkan (yllä) piirteet.



Joel Kontinen

Tutkijat ilmoittivat äskettäin löytäneensä Koillis-Brasiliasta poikkeuksellisen hyvin säilyneen rukoilijasirkan fossiilin.

He uskovat sen olevan ”110 miljoonaa vuotta” vanha. Siitä huolimatta Santanmantis axelrodi on kaikin puolin tunnistettavissa rukoilijasirkaksi.

Rukoilijasirkat ovat eläviä fossiileja, jotka evoluutio on tylysti unohtanut.


Lähde:

Weisberger, Mindy. 2017. Eat, Pray, Fossilize? Praying Mantis Fossil Is 110 Million Years Old. Live Science (3.8.).


tiistai 1. elokuuta 2017

“300 miljoonaa vuotta” vanha moderni kovakuoriainen on uusin elävä fossiili


Kovakuoriaisia (Coleoptera) on jo aika paljon, mutta uusin tulokas mahtunee joukkoon. Kuva: H. Zell, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

On tullut aika päivittää elävien fossiilien luetteloa. Uusin tulokas on nimeltään Ponomarenkia belmonthensis. Se on ”300 miljoonaa vuotta” vanha kovakuoriainen, joka professori Rolf Beutel ja kollegat esittelevät meille Journal of Systematic Palaeontology -lehdessä.

Tutkijat löysivät tämän puolen sentin pituisen otuksen Australiasta ja antoivat sille nimen Bad Boy, mutta tiedejulkaisuun he joutuivat keksimään hiukan mahtipontisemman nimen, olihan se sentään vanhin moderni kovakuoriainen.

Evoluutio on unohtanut melkoisen määrän eläviä fossiileja, jotka eivät ole juuri muuttuneet kymmeniin tai satoihin miljooniin vuosiin tai jopa miltei kahteen miljardiin vuoteen.

Tiedejulkaisut uutisoivat vanhoista kovakuoriaisista myös aiemmin tänä vuonna, kun ”!05 miljoonaa” vuotta vanha Darwinylus marcosi julkistettiin.

Lähde:

Friedrich-Schiller-Universitaet Jena. 2017. 300 million-year-old 'modern' beetle from Australia reconstructed. Science Daily (24.7.).