torstai 8. kesäkuuta 2017

”300 000 vuotta” vanhat fossiilit sekoittavat ihmisen oletetun evoluutiohistorian

Kallojen rekonstruktio. Kuvat: Philipp Gunz/MPI EVA Leipzig.





Joel Kontinen

Vanhat H. sapiensin luut sekoittavat evolutionistien käsityksen lajimme historiasta.

Varhaisimmat niistä löytyivät Marokosta jo 1960-luvulla. Tutkijat kaivoivat esiin lisää luunkappaleita vuonna 2004.

Kun kallot alun perin ajoitettiin, tulokseksi saatiin 40 000 vuotta, ja niitä pidettiin neandertalilaisina.

Mutta monet ovat vuosien saatossa epäilleet niiden ikää. Nyt uusi termoluminesenssiajoitus sai niiden iäksi vähintään 285 000 ja enintään 350 000 vuotta.

Termoluminesenssiajoitusta pidetään melko epäluotettavana, joten viimeistä sanaa iästä ei ehkä ole vielä sanottu.

Paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista sanoo, että näiden ihmisten kasvot, leuka ja hampaat muistuttivat monin tavoin aikamme ihmisten piirteitä. Voisimme hyvinkin nähdä tuollaisia kasvoja kaduillamme.

Näin kolmen aikuisen, teinin ja 7-8 -vuotiaan lapsen kallot laittoivat koulukirjat uusiksi.

Ihmisen oletetuille esi-isille on monesti käynyt köpelösti. Esimerkiksi Au. sediba ja H. naledi eivät ehtineet paistatella suosiossa kovin kauan.

Lucy (Au. Afarensis) on myös kohdannut vastoinkäymisiä. Ensin siltä löytyi paviaanin nikama ja sitten se putosi puusta.

Lähde:

Choi, Charles Q. 2017. Oldest Fossils of Our Species Push Back Origin of Modern Humans. Live Science (7.6.).