lauantai 24. kesäkuuta 2017

Erikoistuvat ribosomit: solumme ovat ihmeellisempiä kuin mitä edes uskalsimme kuvitella


Ribosomi on proteiinitehdas. Kuva: Boumphreyfr, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Meidän jokaisessa solussamme voi olla 10 miljoonaa ribosomia, joita esimerkiksi tuore Science luonnehtii proteiinitehtaiksi.

Solu käyttää jopa 60 prosenttia energiastaan ribosomien rakentamiseen RNA:sta ja 80 eri proteiinista.

Solumme valmistaa niitä 100 000 kappaletta tunnissa.

Solumme ovat kuin pienoiskaupunkeja, jotka toimivat sataprosenttisen tehokkaasti.

Ribosomit muuntavat lähetti-RNA:n välittämän geneettisen koodin proteiineiksi, joita solu tarvitsee.

Äskettäin Molecular Cell- lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa massaspektrometria käyttämällä kävi ilmi, että ribosomit erikoistuvat ja valmistavat vain tietynlaista tuotetta.

Toisin kuin ennen otaksuttiin, ne eivät kaikki siis ole samanlaisia.

Näemme siis monimuotoisuutta jopa solujemme nanotasolla. Tämä, jos mikä, puhuu selkeää kieltä luomisesta.

Lähde:

Leslie, Mitch. 2017.There are millions of protein factories in every cell. Surprise, they’re not all the same. Science (21.6.).

torstai 22. kesäkuuta 2017

Stephen Hawking usuttaa ihmiskunnan etsimään kotia ulkoavaruudesta

Stephen Hawking ei kaihda julkisuutta.





Joel Kontinen

Stephen Hawking on tuon tuostakin varoittanut Maan asukkaita ajan loppumisesta.

Puhuessaan äskettäin Norjassa hän otti esille väestönkasvun, ilmastonmuutoksen, eläinten sukupuuttoon kuolemisen ja aineellisten resurssien loppumisen. Näiden syiden vuoksi meidän pitäisi lähteä etsimään uutta kotia ulkoavaruudesta.

Ongelma on siinä, että lähimpään tähteen eli Proxima Centauriin on matkaa 4,5 valovuotta. Nykytekniikalla meiltä kestäisi 3 miljoonaa vuotta ennen kuin pääsisimme edes teoriassa perille, ja siellä meitä voisi odottaa ikävä yllätys – eli Proxima b ei ehkä olekaan elinkelpoinen.

Professori Hawking joutuu unelmassaan turvautumaan tieteiskirjallisuudesta tuttuihin temppuihin eli keksintöihin, joita ei vielä ole olemassa.

Hawking on varoittanut myös ahneista ja ilkeistä avaruusolioista ja keinoälystä.

Toisaalta hän on myös laittanut pennosiaan ulkoavaruuden elämän etsintään.

Näyttänee siltä, että pelon kumpuavat luonnostaan naturalistisesta maailmankuvasta, jossa ei ole sijaa kaiken pelon voittajalle eli Jeesukselle Kristukselle.

Lähde:

Ghose, Tia. 2017. Stephen Hawking: Humans Should Ride a Beam of Light to Other Planets. Live Science (20.6.).

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Syvänmeren ravut ja muut eläimet noudattavat Genesiksen lajiensa mukaan -periaatetta

Kuva: Karen Gowlett-Holmes, CSIRO, Creative Commons (CC BY 3.0).





Joel Kontinen

Australialainen tutkimusalus Investigator on löytänyt Aussimaan itärannikolta koko joukon tieteelle tuntemattomia merieläimiä, esimerkiksi piikkirapuja, isoja merihämähäkkejä ja merisikoja.

Vaikka osa näistä eläimistä on tutkijoille uusia tuttavuuksia, etenkin ravuissa ja hämähäkeissä näkyy selvästi, että ne noudattavat Genesiksestä tuttua lajiensa mukaan -periaatetta.

Tämä ilmenee oikeastaan kaikissa eläinlajeissa riippumatta siitä, miten oudoilta ne voivat näyttää tai miten kummallisia tapoja niillä voi olla.

Niin syvänmeren kalat kuin muutkin merieläimet noudattavat tätä periaatetta.

Sama koskee myös maalla asuvia lajeja, esimerkiksi lautasen kokoista hämähäkkiä Heteropoda maximaa, sitä paljon pienempää kolibria ja vaikkapa maaoravaa.


Lähde:

Klein, Alice. 2017. Bizarre new deep-sea creatures discovered off Australian coast. New Scientist (16.6.).




sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Vihreät näkevät hyönteisten kognitiivisen kyvykkyyden mutta eivät niiden nerokasta suunnittelua

Kognitiivisesti kyvykäs yksilö? Kuva: Fritz Geller-Grimm, Creative Commons (CC BY-SA 2.5).





Joel Kontinen

Vihreät eivät halua syödä hyönteisiä, koska ne ovat kognitiivisesti kyvykkäitä.

Luonnehdinta on niin väljä, että sähköpostia lähettävät kasvit ja yöllä nukkuvat puut saattavat myös täyttää tällaisen määritelmän kriteerit, vaikka eivät hyönteisiä olekaan.

Hyönteiset ovat BBC:n mukaan insinööritaidon ihmeitä. Niissä on niin hienoja osia, että suunnittelijat kävisivät kateudesta vihreiksi, jos osaisivat muuttaa väriään.

Esimerkiksi kärpänen on erittäin taitava lentäjä.

Luonnon ei pitäisi muistuttaa meitä Äiti Maasta vaan Kaikkivaltiaasta Luojasta, joka teki kaikki eläimet ja kasvit niin hienosti, että voimme vain ihmetellä.







perjantai 16. kesäkuuta 2017

Live Science tunnustaa: biologit eivät ole tutkineet lajien syntyä perusteellisesti (ennen kuin nyt ja nytkään ei uusia lajeja syntynyt)

Kuningastukaani näyttelee osaa uudessa lajiutumistutkimuksessa. Kuva: Leon Petrosyan, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).





Joel Kontinen

Charles Darwin kirjoitti kirjan nimeltä Lajien synty jo 158 vuotta sitten, mutta evoluutioon vannovat darvinistit eivät vieläkään tiedä, miten lajit syntyvät.

Näin ainakin tiedeportaali Live Science meitä valistaa. Se tuli myöntäneeksi tämän raportoidessaan evoluutiobiologi Michael Harveyn (University of Michigan) ja kollegoiden lintututkimusta, joka julkaistiin äskettäin Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä.

Live Science kertoo, että lajin yksilöiden väliset geneettiset erot vaikuttavat oleellisesti uusien lajien syntyyn.

Mutta tämä on kuulemma ollut vain olettamus, jota ei ole koskaan kunnolla testattu – siis ennen kuin nyt.

Harvey ja kollegat tutkivat 173 uuden maailman lintulajia, esimerkiksi eri rastaita, papukaijoja, kolibreja, tikkoja ja tukaaneja.

Harvey toteaa, että tutkimus vahvistaa oletuksen, jonka mukaan tietyn lajin populaatioiden geneettiset erot voivat ennustaa, miten todennäköisesti ne voivat vaikuttaa elämän monimuotoisuuteen (siis oletetun evoluution kuluessa).

Yksikään tutkituista lintulajeista ei muuttunut toiseksi lajiksi.

Monet evolutionistit kuvittelevat, että kreationistit uskovat lajien muuttumattomuuteen.

Tämä on darvinistinen myytti, joka perustunee ainakin osaksi siihen, että he eivät ole ymmärtäneet (tai halunneet ymmärtää), miten Genesiksen laji eroaa nykybiologian lajikäsitteestä.

Lähde:

University of Michigan. 2017. Genetic analysis of New World birds confirms untested evolutionary assumption. Science Daily. (30.5.).

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Kirjoahven uhmaa darvinistista ajattelua: tunnistaa tuttujen ja vieraiden naamat



Julidochromis transcriptus. Kuva: Przemysław Malkowski, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

Kaloilla piti olla alkeelliset aivot.

Näin evolutionistit ajattelivat, kunnes Tanganjikajärvessä elävä kirjoahven Julidochromis transcriptus osoitti pystyvänsä tunnistamaan tutut kalat pelkästään näiden silmien ympärillä olevien kuvioiden perusteella.

Animal Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kirjoahvenilla on yllättävän hyvin kehittynyt kyky prosessoida tietoja.

Tämä ei alkuunkaan vastaa darvinistisia odotuksia.

Huomaamme monista eläimistä, että niillä on kyky selviytyä syntiinlankeemuksen seurauksista kärsivässä maailmassa.

Jumala on kiinnostunut myös eläimistä. Hän käski Nooan ottaa Genesiksen jokaisen lajin edustajia arkkiin, jotta nämä olisivat välttyneet Aadamin ja Eevan synnin perimmäiseltä rangaistukselta eli kuolemalta.


Lähde:

Del Bello, Lou. 2017. Fish recognise friends and foes through their unique faces. New Scientist (14.6.).

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Pelikaani: Iso elävä fossiili ei ole muuttunut ”30 miljoonaan vuoteen”


Kala maistui näillekin veijareille Sydneyn eläintarhassa.







Joel Kontinen

Evoluutio määritellään joskus harhaanjohtavasti muutokseksi, silloinkin, kun muutos kulkee väärään suuntaan ja voitaisiin pikemminkin puhua rappeutumisesta.

Jopa National Geographic päivitteli viime vuonna vikasuuntaan kulkevaa kehitystä.

Mutta kymmenet eläimet ja kasvit ovat vastustaneet darvinistisia muutoksia niin kauan, että evoluutio ei enää ole uskottavaa.

Elävät fossiilit uhmaavat evoluutiota ja sen aateveljeä eli uskoa vuosimiljooniin, etenkin kun uusia eläviä fossiileja löytyy lisää harva se kuukausi.


lauantai 10. kesäkuuta 2017

Evoluutio unohti linnun siivet ”100 miljoonaksi vuodeksi”


Tällaisen linnun lähisukulainen on viime päivinä päässyt otsikoihin. Kuva: Nobu Tamura, Creative Commons (CC BY 3.0).



Joel Kontinen

Tällä kertaa kukaan ei väitä sitä dinosaurukseksi, vaikka se on jokseenkin yhtä vanha ( “100 miljoonaa vuotta”) kuin niin ikään Burmasta (Myanmarista) löydetty meripihkaan jähmettynyt siipiveikko, josta leivottiin dinosaurus.

Gondwana Research julkaisi äskettäin tutkimuksen muutaman päivän ikäisestä linnunpoikasesta, jonka pää, niska, siipi ja jalat ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin.

Evolutionistit sijoittavat tällaiset linnut alaluokkaan Enantiornithes. Ne näyttivät nykylinnuilta, paitsi niillä ei ilmeisesti ollut linnulle tunnusomaista hampaatonta nokkaa.

Niiden uskotaan eläneen dinosaurusten kaudella, ja niiden fossiileja on löydetty miltei kaikilta mantereilta, joten ne kaikesta päätellen pystyivät nykylintujen tavoin lentämään pitkiä matkoja.

Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että linnun sulat eivät ole kehittyneet ”100 miljoonaan vuoteen” ja että jotkin vanhimmista linnuista, esimerkiksi Jianianhualong tengi (jota jotkut ainakin aluksi pitivät dinosauruksena) ja eoconfuciusornis, näyttivät nykylinnuilta.



Lähde:

Le Page, Michael. 2017. Bird caught in amber 100 million years ago is best ever found. New Scientist (7.6.).

torstai 8. kesäkuuta 2017

”300 000 vuotta” vanhat fossiilit sekoittavat ihmisen oletetun evoluutiohistorian

Kallojen rekonstruktio. Kuvat: Philipp Gunz/MPI EVA Leipzig.





Joel Kontinen

Vanhat H. sapiensin luut sekoittavat evolutionistien käsityksen lajimme historiasta.

Varhaisimmat niistä löytyivät Marokosta jo 1960-luvulla. Tutkijat kaivoivat esiin lisää luunkappaleita vuonna 2004.

Kun kallot alun perin ajoitettiin, tulokseksi saatiin 40 000 vuotta, ja niitä pidettiin neandertalilaisina.

Mutta monet ovat vuosien saatossa epäilleet niiden ikää. Nyt uusi termoluminesenssiajoitus sai niiden iäksi vähintään 285 000 ja enintään 350 000 vuotta.

Termoluminesenssiajoitusta pidetään melko epäluotettavana, joten viimeistä sanaa iästä ei ehkä ole vielä sanottu.

Paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista sanoo, että näiden ihmisten kasvot, leuka ja hampaat muistuttivat monin tavoin aikamme ihmisten piirteitä. Voisimme hyvinkin nähdä tuollaisia kasvoja kaduillamme.

Näin kolmen aikuisen, teinin ja 7-8 -vuotiaan lapsen kallot laittoivat koulukirjat uusiksi.

Ihmisen oletetuille esi-isille on monesti käynyt köpelösti. Esimerkiksi Au. sediba ja H. naledi eivät ehtineet paistatella suosiossa kovin kauan.

Lucy (Au. Afarensis) on myös kohdannut vastoinkäymisiä. Ensin siltä löytyi paviaanin nikama ja sitten se putosi puusta.

Lähde:

Choi, Charles Q. 2017. Oldest Fossils of Our Species Push Back Origin of Modern Humans. Live Science (7.6.).

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Tulikuuma jätti-Jupiter KELT-9b muistuttaa Maan ainutlaatuisuudesta

Kuva: NASA/JPL-Caltech.





Joel Kontinen

Eksoplaneetat eli muita tähtiä kiertävät planeetat voivat olla kummajaisia. Mitä enemmän niistä saamme tietää, sitä selvemmin näemme Maan ainutlaatuisuuden.

Ulkoavaruuden elämän etsijät eivät juuri ole suunnanneet teleskooppejaan kuumiin tähtiin, mutta äskettäin he tekivät niin ja löysivät äärimmäisen polttavan planeetan 650 valovuoden päässä meistä.

KELT-9b on kaksi kertaa Jupiterin kokoinen, ja se kiertää aurinkonsa vajaassa kahdessa päivässä.

Astronomit ovat ennenkin löytäneet kuumia maailmoja, mutta KELT-9b päässee ainakin hetkeksi Guinnessin ennätysten kirjaan: Sen lämpötila on osapuilleen 4 000 Kelviniä eli 4 300 Celsiusta. Planeetta on tähänastisista löydöistä kuumin.

Se on kaikesta päätellen vuorovesilukkiutunut eli sen sama puoli osoittaa aina aurinkoon päin.

Universumi on täynnä vaihtelua, aivan niin kuin kasvikunta ja eläimistö täällä hyvällä planeetallamme, joka näyttää olevan varsinainen harvinaisuus.

Kuva: NASA/ESA/G. Bacon.

Lähde:

Crane, Leah. 2017. The hottest planet yet is twice Jupiter’s size and hot as a star. New Scientist (5.6.).


sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Lentokyvytön merimetso: kun evoluutio kulkee väärään suuntaan


Galapagosinmerimetso (Phalacrocorax harrisi). Kuva: Charlesjsharp, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Evoluutiolta eivät ongelmat lopu aivan huomenissa. Science raportoi viime viikolla Galapagosinmerimetsosta (Phalacrocorax harrisi), jonka oletetaan menettäneen lentokykynsä aivan äskettäin eli vain ”2 miljoonaa vuotta” sitten, mikä evoluutiolle on silmänräpäys.

Lentokyvyttömissä linnuissa evoluutio kulkee väärään suuntaan.

Jotkin eläimet ovat menettäneet kyvyn tai ominaisuuden, joka niiden esi-isillä on oletettavasti ollut.

Geneetikko Leonid Kruglyak kollegoineen huomasi Galapagosinmerimetsoissa useita mutaatioita, etenkin geeneissä Ift122 ja Cux1, jotka voivat myös ihmisissä aiheuttaa epämuodostumia, esimerkiksi hengitysvaikeuksia ja raajojen ja sormien kasvuhäiriöitä.

Vaikka evolutionistit pitävät mutaatioita mahtavina virheinä, ne saavat yleensä vain tuhoa aikaan.

Lähde:

Cross, Ryan. 2017. How the clumsy Galapagos cormorant lost its flight. Science (1.6.).

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Korallit ovat kestävämpiä ja fiksumpia kuin mitä luulimme

Stylophora pistillata. Kuva: Tappinen, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).






Joel Kontinen

Korallit ovat muutakin kuin ällistyttävän kauniita. Ne voivat monien muiden eliöiden tavoin fluoresoida.

Nyt myös tiedetään, että korallit rakentavat kovan kuorensa proteiineista, tuore Sciencessä julkaistu tutkimus kertoo.

Ruthgersin yliopiston tutkijat huomasivat, että Stylophora pistillata -koralli valmistaa kalsiumkarbonaatista koostuvan kuorensa biologisesti. Se menestyy myös huomattavasti happamammassa vedessä (PH 8,5 – 7,0) kuin mitä ennen luultiin.

Koralleissa on muutakin ihmeellistä. Niissä vaikuttaa samanlainen apoptoosi eli ohjelmoitu solukuolema kuin ihmisissä, ja se pitää ne elinvoimaisina.

Evolutionistit uskovat, että korallit kuuluvat varhaisimpiin eläimiin, jotka ilmaantuivat jo oletetun kambrikauden vesiin ”550 miljoonaa vuotta” sitten.

Muiden elävien fossiilien tavoin ne haastavat darvinistisen evoluution.

Lähde:

Rutgers University. 2017. Stony corals more resistant to climate change than thought: Researchers show how corals create rock-hard skeletons. Science Daily (1.6.).