tiistai 5. joulukuuta 2017

Raamatun sana luomisesta ei riitä arkkipiispa Kari Mäkiselle


Gustave Doré: Valon luominen, public domain.




Joel Kontinen

Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja, mutta se kuvaa luonnontieteitä paikkansapitävästi.

Raamatun käsitys maapallon muodosta ja monista muista seikoista oli tuhansia vuosia aikaansa edellä.

Teistiset evolutionistit eivät kuitenkaan ymmärrä tai halua ymmärtää sitä, että Raamattu voisi olla kirjaimellisesti totta alusta loppuun.

Heidän asenteensa voi johtua siitä, että he eivät ole perehtyneet tieteen historiaan eivätkä tieteen filosofiaan vaan kuvittelevat, että luonnontieteilijät ovat täysin objektiivisia.

Sitä he eivät läheskään aina ole.

Tiede – tai pikemminkin luonnontieteen naturalistiset tulkinnat ovat heille korkeampi auktoriteetti kuin Jumalan Sana, ja sen vuoksi he joutuvat monesti vetämään tiukkoja teologisia umpisolmuja.

Äskettäin arkkipiispa Kari Mäkinen toisti YLE:n haastattelussa teistisen evoluution perusolettamuksen: Jumala on luonut kaiken, mutta Raamattu ei kerro miten Hän sen teki.

Raamattu käsittelee arkkipiiskan mukaan vain miksi-kysymystä.

Näin kun Genesis irrotetaan historiasta, se voidaan tulkita miten tahansa.

Ei siis ole ihme, että Mäkinen ei suostu kutsumaan homoutta synniksi, vaikka Raamattu selvästi niin tekee.

Arkkipiispan olisi hyvä muistaa, että Jeesus ja Uuden testamentin kirjoittajat pitivät Genesiksessä kerrottuja tapahtumia (esimerkiksi luominen, syntiinlankeemus ja vedenpaisumus) ja historiallisina ja sen henkilöitä yhtä todellisina kuin omia aikalaisiaan.

Lähde:

Sandell, Markku. 2017. Arkkipiispa: "Tämä todellisuus on olemassa Jumalan tahdosta" – luonnontieteet täydentävät kuvaa elämän synnystä. YLE uutiset (3.12.).

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Himalajan hirvittävä lumimies (jeti) onkin hybridikarhu

Kuva: Philippe Semeria, CC BY 3.0.



Joel Kontinen

Usko evoluutioon voi saada ihmiset näkemään olentoja, joita heidän maailmassaan pitäisi olla – eli ihmisen ja apinan välimuotoja.

Himalajan hirvittävä lumimies eli jeti on ainakin Tintin seikkailujen päivistä lähtien ollut populaarikulttuurin kestosuosikki.

Tätä alun perin tiibetiläisestä mytologiasta peräisin olevaa olentoa on käytetty esimerkiksi seikkailukirjallisuudessa haastamaan luomisuskoa.

Evolutionistit ovat kuitenkin hötkyilleet liikaa.

Evoluutiobiologi Charlotte Lindqvistin ja kollegoiden tuore Proceedings of the Royal Society B -lehdessä julkaistu DNA-tutkimus viittaa siihen, että yhdeksästä lumimiehen näytteestä kahdeksan oli peräisin Himalajan karhuista ja yksi koirasta.

Yksikään ei ollut myytillisestä lumimiehestä, jota kaikesta päätellen ei ole edes olemassa.

Lumimiehen amerikkalainen serkku bigfoot pääsi aikoinaan tunnetuimpien tieteellisten huijausten listalle, jonka National Geographic julkaisi aprillinpäivänä vuonna 2009.

Listalla komeili myös meille kaikille tuttu Piltdownin ihminen.

Vuonna 1999 National Geography julkaisi näyttävästi olennon, jota se mainosti dinosaurusten ja lintujen välimuodoksi. NG joutui perumaan kansikuvalintunsa jo seuraavana vuonna, kun kävi ilmi, että Archaeoraptor liaoningensis oli väärennös. Dinosauruksen ja linnun osista oli tehty liimaamalla dinolintu.

Samanlaista strategiaa on hyödynnetty myös oletetun isoäitimme Lucyn (Australopithecus afarensis) jäämistössä: yksi sen nikamista on paviaanin luu.

Tutkimukset osoittavat, että kristinusko varjelee taikauskolta.

Evoluutio taas innoittaa villejä spekulaatioita milloin mistäkin.

Lähde:

Perkins, Sid. 2017. So much for the abominable snowman. Study finds that ‘yeti’ DNA belongs to bears. Science (28.11.).

perjantai 1. joulukuuta 2017

Kahdeksan kilometrin syvyydessä elävä kala kertoo luomakunnan monimuotoisuudesta

Imukalat eivät ehkä menestyisi kauneuskilpailuissa. David Csepp, NOAA, public domain.




Joel Kontinen

Jumala loi äärimmäisen rikkaan kalamaailman, josta riittää meille ihmettelemistä moneksi päiväksi.

Jotkin kalat viihtyvät matalikoissa, toiset taas syvyyksissä.

Uusi ennätys on kahdeksi kilometriä, Tutkijat löysivät imukaloihin kuuluvan Pseudoliparis swirein Mariaanien haudan pimeän kylmästä maailmasta, jossa paine rikkoisi monet muut eliöt.

Imukalojen englanninkielinen nimi snailfish kuvaa niitä melko ytimekkäästi, ne muistuttavat jossain määrin etanoita mutta ovat silti kaloja.

Tulee mieleen Genesis:

”Ja Jumala sanoi: ’Viliskööt vedet eläviä olentoja - - ’. Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan - - Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja Jumala siunasi ne sanoen: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet.’ ” (1. Moos. 1: 20 - 22).

Lähde:

Weisberger, Mindy Weisberger. 2017. Now, That's Deep! Mariana Trench Fish Lives 5 Miles Down. Live Science (30.11.).

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Tuonenkielo: Maan alla viihtyvän kasvin oikkuja ei voida selittää darvinistisella tarinalla

Tuonenkielo (Aspidistra elatior). Kuva: Peter Woodard, public domain.



Joel Kontinen

Tuonenkielo (Aspidistra elatior) ei ole aivan tavanomainen kasvi. Se viihtyy miltei jatkuvasti liki maan alla.

Niiden pölyttäminen on pitkään ollut täysi arvoitus, koska ne pysyttelevät piilossa joko maan tai lehtikasojen alla.

Japanilaiset kasvitieteilijät Kenji Suetsugu ja Masahiro Sueyoshi seurasivat kahden vuoden ajan ja huomasivat, että etenkin harsosääsket kävivät niitä pölyttämässä.

Raportoidessaan löytöä New Scientist kumarsi Darwinille ja kertoi, että tuonenkielo keksi kehittyä sienen näköiseksi voidakseen hämätä pölyttäjiä.

Tällainen darvinistinen tarinointi on yleistä, mutta tiedettä se ei ole vaan silkkaa satuilua.

Tuonenkielo ei edes ole ainoa kukka, joka viihtyy maan alla.

Jotkin kasvit viihtyvät äärimmäisen kuumassa, toiset taas hirveän kylmässä.

Kasvien monimuotoisuus on osoitus luomisesta.

Lisäksi kasveissa on huipputeknologiaa, ja niillä on oma sähköpostinsa.

Tällaisia piirteitä ei voida uskottavasti selittää darvinistisilla tarinoilla.

Tutkimattomia ovat evolutionistien ajatukset. Monet heistä kiistävät ihmisen vapaan tahdon, mutta samalla he uskovat, että kasvi pystyy halutessaan kehittämään sen eloonjääntiä edistävän piirteet.

Lähde:

Buehler, Jake. 2017. Weird ‘underground’ flower has evolved to look like a mushroom. New Scientist (29.11.)

maanantai 27. marraskuuta 2017

Myös dopamiini erottaa ihmisen apinoista



Kuva: Oscar Arias-Carrión1, Maria Stamelou, Eric Murillo-Rodríguez, Manuel Menéndez-González ja Ernst Pöppel. Dopaminergic reward system: a short integrative review. International Archives of Medicine 2010, 3:24 doi:10.1186/1755-7682-3-24 http://www.biomedcentral.com/1755-7682/3/24, CC BY 3.0.



Joel Kontinen

Science julkaisi viime viikolla etupäässä Yalen yliopiston tutkijoiden tutkimuksen (Molecular and Cellular Reorganization of Neural Circuits in the Human Lineage), jossa he vertasivat ihmisten, simpanssien ja makakien aivoja.

He huomasivat, että ihmisen aivot tuottavat paljon enemmän dopamiinia kuin ainoiden aivot.

Dopamiini on hormoni, joka toimii keskushermoston välittäjäaineena.

Eri tiedelehdet suhtautuvat tutkimukseen hiukan eri tavalla. New Scientist näkee dopamiinissa keinon, joka tekee meistä fiksuja. Psychology Today taas kysyy, tekeekö tämä välittäjäaine meistä peräti ihmisiä.

Oleellisinta on se, että tutkijat löytävät entistä enemmän eroja ihmisen ja apinoiden välillä.

Jos he uskoisivat, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi, heidän ei tarvitsisi hämmästyä niin paljon, kun uusia eroja ilmenee.

Geneettisten tekijöiden lisäksi myös monet isot ja pienet seikat erottavat ihmiset eläimistä. Vain me kävelemme vaivattomasti kahdella jalalla. Vain me pystymme puhumaan.

Eläimillä ei ole leukaa.

Leuka on darvinistille täysi mysteeri, koska sillä ei ole mitään eloonjäämistä edistävää funktiota, vaan se kertoo ylisuunnittelusta.

Myös silmän valkuainen erottaa meidät eläimistä. Apinoiden silmistä ei näy vilahdustakaan valkoisuudesta.

Ylisuunnittelu näkyy meissä myös kultaisena leikkauksena. Se ei ilmene yksinomaan Ateenan Parthenonissa ja Leonardo da Vincin maalauksissa vaan myös meissä.

Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa,” sanotaan Saarnaajan kirjassa (3:11).

Lähteet:

Bergland, Christopher. 2017. What Makes Us Human? Dopamine and the Cerebellum Hold Clues. Psychology Today (24.11.).

Coghlan, Andy. 2017. Huge dose of brain chemical dopamine may have made us smart. New Scientist (23.11.).


lauantai 25. marraskuuta 2017

Tietokirjailija Jussi Viitala satuilee evoluution kyvyistä


Episyklit. Ptolemaioksen maakeskeisen mallin tavoin evoluutiota yritetään pönkittää apukeinoilla, koska se muuten luhistuisi. Kuva: Fastfission, Public domain.





Joel Kontinen

Darvinistisen kehitysopin puolustajilla on tapana väittää, että evoluutio on luonnonlaki siinä, missä esimerkiksi painovoima.

Jostain syystä hyvin harva fyysikko sanoo, että fysiikan lait ovat yhtä paljon luonnonlakeja kuin evoluutio.

Eläkkeellä oleva ekologi ja tietokirjailija Jussi Viitala markkinoi äskettäin evoluutiota luonnonlakina YLE:ssä.

Viitala uskoo luonnonvalinnan ja mutaatioiden kykenevän tekemään ihmeitä, kunhan aikaa on miljardeja vuosia.

Hän pitää evoluutiota mekaanisena tapahtumasarjana, ”jossa sattumanvaraiset mutaatiot tuottavat ainesta luonnonvalinnalle.”

Viitala esittelee darvinistien perusargumentteja:

Evoluutiolla ei ole tavoitetta. Se on päättymätön prosessi, joka jatkuu niin kauan kuin maapallolla on elämää. Mikään laji ei ole evoluution päätepiste – ei myöskään ihminen.”

Hän nostaa esiin Richard Dawkinsin suosiman argumentin ihmisen silmästä osoituksena huonosta suunnittelusta.

Viitalan kannattaisi perehtyä Sonyn insinöörien näkemykseen: ihmisen silmä on suunniteltu niin erinomaisesti, että he hyödynsivät sen periaatteita rakentaessaan parempia kameroita.

Lopuksi Viitala esittää kummallisen päätelmän:

Jo yli 160 vuotta evoluutiotutkijat ovat koettaneet osoittaa Darwinin teoriaa vääräksi onnistumatta.
Tiedon lisääntyessä siihen on tehty korjauksia ja täsmennyksiä, mutta evoluution periaate on pitänyt pintansa ja todistusaineisto on kasvanut niin musertavaksi, ettei sitä millään saivartelulla enää voi kumota
.”

Evoluutio on todellisuudessa falsifioitu eli osoitettu vääräksi mennen tullen. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emiritusprofessori Dennis Noble, saksalaistutkija Wolf-Ekkehard Lönnig ja vuoden takainen Royal Societyn konferenssi tyrmäsivät uusdarvinismin tieteellisillä argumenteilla.

Evoluutiolle on käynyt kuin Ptolemaioksen tunnetuksi tekemälle maakeskeiselle käsitykselle aurinkokunnasta. Tämän mallin mukaan planeetat kiersivät maata, mutta ne eivät kiertäneet sitä suoraan vaan tekivät pienen ympyränmuotoisen kierroksen eli radallaan samalla, kun ne kiersivät maata.

Malliin tarvittiin lopulta kymmeniä episyklejä (näitä pieniä kierroksia), ennen kuin se pystyi selittämään planeettojen kiertoa kutakuinkin tyydyttävästi.

Myös darvinistit ovat joutuneet turvautumaan melko samanlaisiin temppuihin, jotka kertovat, että sen parasta ennen päivä on mennyt jo ajat sitten.


Lähde:

Viitala, Jussi. 2017. Evoluutio on luonnon laki. Yle uutiset (17.10.).

torstai 23. marraskuuta 2017

Kulttijohtaja Charles Manson sai vaikutteita Darwinilta, Nietzscheltä ja Hitleriltä


Charles Manson. Kuva: California Department of Corrections and Rehabilitation, public domain.





Joel Kontinen

Äskettäin kuollut kulttijohtaja Charles Manson sai vaikutteita Charles Darwinilta, Nietzscheltä ja Hitleriltä, mutta valtamedia ei näitä yhteyksiä ole juuri tuonut julki, vaikka hänellä oli hakaristi tatuoituna otsaansa.

Näin kävi myös Texasin kirkkoampujan Devin Kelleyn ja Norjan joukkosurmaajan Anders Breivikin tapauksessa.

Esimerkiksi Newsweek tohtii sentään kertoa, että Manson oli valkoisen ylivallan kannattaja, mutta sekään ei tohdi paljastaa, että rasismi kumpuaa suurelta osin Darwinin ajattelusta, etenkin kirjasta Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871).

Kannattaa muistaa, että huonoista aatteista koituu huonoja seurauksia.

Kesällä 1969 Manson innoitti seuraajiaan murhaamaan näyttelijätär Sharon Taten ja kuusi muuta. Hänet tuomittiin ensimmäisen asteen murhasta kuolemaan, mutta tuomio muutettiin myöhemmin elinkautiseksi.

Lähteet:

Gill, Lauren. 2017. Remember, Charles Manson Was a White Supremacist. Newsweek (16.11.).

Coppedge, David F. 2017. Charles Manson Was an Evolutionist. Creation Evolution Headlines. (22.11.).


tiistai 21. marraskuuta 2017

Kävelevä hai ei tue evoluutiota


Epolettihai. Kuva: Strobilomyces, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Epolettihai (Hemiscyllium ocellatum) on vajaan metrin pituinen otus, joka viihtyy Australian, Indonesian ja Uuden-Guinean matalikoissa. Se on yksi PBS:n dokumentin Nature's Miniature Miracles päätähdistä.

Jos aalto huuhtoo tämän pikkuhain maalle, se säilyy hengissä tunnin verran yhdellä sisäänhengityksellä ja se voi käyttää eviään ryömiäkseen takaisin veteen.

Se ei toisin sanoen oikein viihdy maalla.

Vaikka evolutionistit voivat uskoa näkevänsä darvinistisia periaatteita kävelevissä kaloissa, Chaunax pictus ja muut “kävelevät” kalat eivät auta evoluutiota.

Ne eivät ole välimuotoja eivätkä ne edes selviäisi hengissä kuivalla maalla.

Evolutionistin on kuitenkin uskottava, että tällainen ihme on joskus tapahtunut.

Jumala loi äärimmäisen rikkaan kalamaailman, josta riittää meille ihmettelemistä moneksi päiväksi.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2017. Ever Seen a Shark Walk? Tiny Animals Amaze on PBS. Live Science (17.11.).


sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Cityeläimet: Muutos ei aina ole evoluutiota

Pihapunavarpunen (Carpodacus mexicanus). Kuva: John Benson, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Kehittyvätkö cityhiiret syömään pitsaa? New Scientist kysyi viime lokakuussa. Syyskuussa samainen lehti tiesi kertoa kiivien ”regressiivisestä” eli takaperoisesta evoluutiosta ikään kuin jonkin ominaispiirteen (näkökyky) menetys olisi evoluutiota.

Darvinistien kiusaksi evoluutio kulkee joskus väärään suuntaan.

Toisinaan he käyttävät hienoja sanoja hämäykseksi.

Evolutionisti voi puhua darvinistisesta preadaptaatiosta silloin, kun hän uskoo, että luonnonvalinta keksii jollekin jo olemassa olevalle ominaisuudelle uuden käytön.

Ja monesti he käyttävät sanaa evoluutio härskisti väärin. Tuorehko tapaus on luettavissa Sciencessä, joka luonnehtii pihapunavarpusessa (Carpodacus mexicanus) ja muissa cityeläimissä tapahtuneet muutokset evoluutioksi.

Kun evoluutio määritellään näin löyhästi, se lakkaa olemasta darvinistista. Lajit eivät muutu toisiksi, vaan ne sopeutuvat eli adaptoituvat uusiin oloihin.

On loogisempaa ajatella, että eri lajeihin on ohjelmoitu tällainen kyky kuin pitää sitä evoluutiona.

Lähde:

Dengler, Roni. 2017. Birds, bobcats, and even humans may be evolving because they live in cities. Science (2.11.).

perjantai 17. marraskuuta 2017

Maailman ”vanhimmat” eliöt elävät yhä Tasmaniassa


Kuva: Ruth Ellison, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Tutkijat ovat löytäneet Tasmaniasta jäänteitä elämänmuodoista, joita evolutionistit pitävät kaikkein vanhempina.

He uskovat, että ne eivät ole muuttuneet ainakaan ”3,5 miljardiin” vuoteen.

Näitä muinaismuistoja kutsutaan stromatoliiteiksi.

Stromatoliitit ovat syanobakteerien ja muiden bakteerien rakentamia kupumaisia muodostelmia.

Syanobakteerit ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Niissä on esimerkiksi nanotason suunnittelusta kertovia tylakoideja eli energiaa kerääviä elimiä, DNA:ta ja ribosomeja.

Löytö haastaa evoluution vuosimiljardeineen, koska stromatoliitteja muodostaneet bakteerit elävät yhä.

Evoluutio ei ole ehtinyt niitä muuttaa, vaikka aikaa on evolutionistin mielestä ollut yllin kyllin.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2017. 'Living Fossils' of Earth’s Oldest Life-Forms Found in Tasmania. Live Science (16.11.).

torstai 16. marraskuuta 2017

Älykkäästi suunniteltu pääkallo auttaa pyöriäistä uhmaamaan fysiikan lakeja

Pyöriäisellä on ällistyttäviä kykyjä. Kuva: Rene, public domain.




Joel Kontinen

Pyöriäiset käyttävät delfiinien tavoin kaikuluotainta etsiessään syötäviä kaloja. Niillä on ällistyttävä kyky keskittää ääniaallot suoraa kohteeseen.

Niiden pääkallon luu, ilma ja kudokset toimivat metamateriaalin tavoin.

Tällainen materiaali uhmaa tavanomaisia fysiikan lakeja. Pyöriäinen muuttaa sen avulla kohdentamattomat ääniaallot kapeaksi, kohdistetuksi laserääneksi.

Yu Zhang kollegoineen on tutkinut pyöriäisten aivoja tietokonetomografialla ja kehittänyt matemaattisen mallin, joka kuvaa niiden kykyä kehittää ja hallita ääniaaltoja.

Tutkimuksella on myös biomimettinen ulottuvuus. Insinöörit toivovat voivansa pyöriäisten käyttämällä tekniikalla suunnitella muuntajia, jotka muuttavat sähköimpulssit ääniaalloiksi tehokkaammin. Näin he pystyisivät valmistamaan pienempiä muuntajia.

Ihminen on jo pitkään etsinyt inspiraatiota luonnossa ilmenevistä nerokkaista ratkaisuista. Esimerkiksi majavan turkki, kissan viikset, hain evät ja gekkon jalka ovat innoittaneet entistä kätevämpiä, parempia tuotteita, jotka joissain tapauksissa myös säästävät kuluttajien pennosia tai jopa euroja.

Lähde:

Wong, Sam. 2017. Porpoises twist laws of physics to aim their focused sonar beams. New Scientist (15.11.).

tiistai 14. marraskuuta 2017

Litteän maan kannattajat kokoontuivat USA:ssa, mutta kreationistit torjuvat tämän myytin


Kuva: Camille Flammarion (1888), väriversio: Hugo Heikenwaelder, CC BY-SA 2.5.




Joel Kontinen

En tunne ketään kreationistia, joka pitäisi Maata litteänä. Monet kristinuskon vastustajat, esimerkiksi Esko Valtaoja, sen sijaan kuvittelevat Raamatun kuvailevan planeettaamme litteäksi.

Käsitys on täysin virheellinen ja perustuu skeptikkojen tiedon puutteeseen.

Monet skeptikot käyttävät sitä silti aseena kristittyjä vastaan.

Maamme ehkä tunnetuin teistinen evolutionisti Eero Junkkaala myös mainosti sitä kirjassaan Alussa Jumala loi. Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013).

BBC raportoi tänään (14.11.) litteän maan kannattajien konferenssista (Flat Earth International Conference), joka pidettiin Pohjois-Carolinessa.

Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui satoja ihmisiä.

Ateistit sen sijaan joutuivat perumaan oman suurtapahtumansa.

Toisin kuin mitä Valtaoja ja Junkkaala olettavat, kristityt ovat kautta aikojen torjuneet litteän maan, koska Raamattu ei sitä tue.

Lähde:

BBC news. 2017. Why do people still think the Earth is flat? (14.11.).

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Ateistit joutuivat perumaan maailmankonferenssinsa kiinnostuksen puutteen vuoksi

Richard Dawkinsilta peruttiin jo toinen puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Kuva: Shane Pope, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit joutuivat perumaan vuoden 2018 helmikuuksi suunnitellun Reason To Hope - maailmankonferenssin.

Se piti vuoden 2012 konferenssin tavoin järjestää Melbournessa.

Pääpuhujaksi oli kutsuttu Saatanallisista säkeistä tunnettu Salman Rushdie. Vanhan tuttavamme Richard Dawkinsin ja fyysikko Ben Goldacren piti myös valistaa kuulijoitaan ateismin toivosta.

Dawkinsille tämä on jo toinen peruttu puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Elokuussa progressiivinen radioasema epäsi häneltä mahdollisuuden esitellä uutuuskirjaansa Berkeleyssä, koska hän oli Twitterissä loukannut muslimeja.

Näyttänee siltä, että ärhäkkä ateismi ei enää kiinnosta ihmisiä niin kuin joskus ennen.

Lähde:

Payne. Kaley. 2017. Global Atheist Convention cancelled due to lack of interest.Eternity (9.11.).

perjantai 10. marraskuuta 2017

13 kertaa Jupiterin kokoinen jättiplaneetta haastaa planeettojen syntyteoriat

OGLE-2016-BLG-1190Lb. Kuva: NASA/JPL-Caltech.




Joel Kontinen

Monet eksoplaneetat muistuttavat meitä maapallon ainutlaatuisesta hienosäädöstä.

Aurinkomme on moniin muihin tähtiin verrattuna vakaa. Kuu pitää meren elinkelpoisena, ja Jupiter ja muut kaasuplaneetat suojelevat meitä asteroidien ja komeettojen törmäyksiltä.

Muualla universumissa ei välttämättä ole näin auvoisia oloja.

NASA on viime päivinä ilmoittanut kahdesta kummajaisesta.

NGTS-1b on niin erikoinen, että tiedeportaalit kutsuvat sitä hirviöplaneetaksi.

Spitzer-avaruusteloskoopin äskettäin löytämä OGLE-2016-BLG-1190Lb on ehkä vieläkin omituisempi.

OGLE-2016-BLG-1190Lb on yli 13 kertaa Jupiterin kokoinen. Sen kotitähti on vain hiukan pienempi kuin meidän aurinkomme, ja se kiertää tähteään pari kertaa etäämmällä kuin Maa Aurinkoa.

Etäisyyttä sinne kertyy 22 000 valovuotta, joten kukaan meistä ei ole lähdössä siinne vielä pitkään aikaan, jos silloinkaan.

NASALTA näyttää ytimekkäät nimet loppuvan, kun ulkoavaruudesta löytyy yhä kummallisempia planeettoja, joita on luonnehdittu joko mahdottomiksi tai muuten oudoiksi.

Lähde:

Bartels, Meghan. 2017. A Giant Exoplanet Is Hiding at the Center of the Milky Way Galaxy Newsweek (7.11.).

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Elävä puufossiili Ginkgo biloba viihtyy yhä Ateenassa


Neidonhiuspuu Ginkgo biloba) kasvaa yhä Ateenassa.




Joel Kontinen

Evolutionistit uskovat, että neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) viihtyi Maa-planeetalla jo ”270 miljoonaa” vuotta sitten.


Sitä pidetään elävänä fossiilina, koska se ei ole juuri ehtinyt muuttua, vaikka aikaa olisi ollut ylen määrin.

Neidonhiuspuu ei suinkaan ole ainoa kasvi, jonka evoluutio on unohtanut ”sadoiksi miljooniksi vuosiksi”.

Myös esimerkiksi saniaiset, araukariat ja Wollemia nobilis näyttävät samoilta kuin silloin, kun ihmisen oletettu esi-isä oli darvinistisen uskomuksen mukaan vasta sammakon kokoinen.

Elävät fossiilit haastavat sekä evoluution että uskon vuosimiljooniin.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Texasin kirkkoampuja oli kristittyjä vihannut ateisti


Kristittyjä vihataan nykyisin ehkä jopa enemmän kuin apostoli Paavalin aikana, jolloin he joutuivat monesti käyttämään salaista kalasymbolia. Kuva Efeson raunioilta.




Joel Kontinen

Devin Patrick Kelley astui Texasissa pieneen baptistikirkkoon rynnäkkökivääri käsissään ja ampui 26 ihmistä kuoliaaksi. Lisäksi hän haavoitti 24:ää.

Kelleyllä on myrskyinen tausta. Hän oli saanut kenkää ilmavoimista pahoinpideltyään vaimoaan ja lastaan.

Entiset koulukaverit kuvailevat häntä omituiseksi ateistiksi, jolla oli tapana mainostaa jumalatonta ideologiaansa ja pitää kristittyjä yksinkertaisina.

Maailmankatsomus vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten tekoihin. Ateismin ja /tai evoluution ihannoimisesta voi koitua traagisia seurauksia.

Esimerkiksi Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen, Darwinia ja Malthusia ihannoinut James Lee, Charlestonin kirkkosurmaaja Dylann Roof ja Norjan joukkosurmaaja Anders Behring Breivik olivat omaksuneet evoluutioon perustuvat maailmankuvan.

Ateistit ja evolutionistit ovat pitäneet huolen siitä, että kaikki terroristit eivät tunnusta islaminuskoa, vaikka etenkin ISIS on saanut aikaan pahaa jälkeä myös monissa Euroopan kaupungeissa.

Lähde:

Stanton, Jenny. 2017. EXCLUSIVE: 'Creepy, crazy and weird': Former classmates say Texas gunman was an 'outcast' who 'preached his atheism' online before killing 26 in the state’s worst ever mass shooting.Daily Mail (6.11.).

lauantai 4. marraskuuta 2017

Stephen Hawking varoittaa roboteista, jotka voivat syrjäyttää ihmisen tämän valta-asemasta

Tuleva valtias? Kuva: Gnsin, CC BY-SA 3.0.





Joel Kontinen

Stephen Hawking on omaksunut sekulaarisen Jeremian roolin. Hän on ottanut tavakseen ennustaa ihmiskunnan tuhon lähitulevaisuudessa.

Hawking on toistamiseen varoittanut meitä pahoista ja ahneista avaruusolennoista.

Viime aikoina hän on usuttanut meidät etsimään uutta kotia maailmankaikkeudessa, koska hän uskoo maapallon elämän loppuvan sadan vuoden kuluessa.

Äskettäin hän muisti Elon Muskin tavoin varoittaa meitä keinoälystä. Hän pelkää, että joku kohtapuolin suunnittelee robotin, joka pystyy tuottamaan pikkurobotteja ja näin tekemään ihmiset tarpeettomiksi.

Sekulaari maailmankatsomus näyttäisi olevan pelkoja täynnä.

Lähde:

Godlewski, Nina. 2017. Stephen Hawking Warns Robots Could 'Replace Humans Altogether'. International Business Times. (3.11.).

torstai 2. marraskuuta 2017

Simpukoiden inspiroimasta muovista tehdyt suojaliivit korjaavat luodinreiät ja lommot itse

Kuva: Wilson44691, public domain.



Joel Kontinen

Luomakunnan rakennusaineet ovat yllättävän kestäviä.

Toisinaan ne myös korjaavat itse itsensä. Esimerkiksi simpukat pystyvät itse paikkaamaan pieniä reikiä ja halkeamia, joita niiden kuoreen voi ankarassa myrskyssä tulla.

Äskettäin Science julkaisi tutkimuksen Megan Valentinen (University of California, Santa Barbara) ja kollegoiden hankkeesta. He valmistivat muovia, jossa jäljitellään simpukan hyödyntämiä kemiallisia sidoksia.

Materiaali on erittäin venyvää ja kestävää. Siitä voidaan valmistaa esimerkiksi kypäriä ja suojaliivejä, jotka korjaavat luodinreiät ja lommot itse.

Ihminen on saanut miltei kaikki luovat keksintönsä luonnosta. Alkuperäisratkaisut ovat liki poikkeuksetta parempia kuin jäljitelmät.

Biomimetiikasta eli luomakunnassa ilmenevien nerokkaiden ratkaisujen jäljittelemisestä on viime vuosina tullut tuottava tutkimusala.

Siinä insinöörit kopioivat Jumalan kätten töitä.

Lähde:

Crane, Leah. 2017. Mussel-inspired plastic could make self-repairing body armour. New Scientist (26.10.).

maanantai 30. lokakuuta 2017

Ulkoavaruuden olentoihin uskovat levittävät tervetulomaton ET:lle


Ihmiset ovat ennenkin yrittäneet ottaa yhteyttä oletettuihin avaruusolentoihin. Kuva: Arne Nordmann, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Meillä ei ole pienintäkään todistetta siitä, että ulkoavaruudessa on älyllistä elämää, mutta tämä tieto ei näköjään estä intoilijoita toivottamasta ET:tä tervetulleeksi Maa-planeetalle.

Filosofi Jonathon Keats suunnitteli avaruusarkeologi (!) Alice Gormanin kanssa maton tai ryijyn, jossa kaukaiset vieraat toivotetaan tervetulleiksi.

Keats toivoo, että ryijyn kopioita levitettäisiin kaikkialle, esimerkiksi YK:n päämajaan New Yorkiin ja kansainväliselle avaruusasemalle.

Ryijyssä punainen symboloi ulkoavaruuden elämää, musta ulkoavaruutta, sininen maapalloa ja violetti keinovaloa.

Tämä ei ole läheskään ensimmäinen kerta, kun jotkut ovat yrittäneet viestiä avaruusolentojen kanssa.

Jo 1970-luvulla NASA:n Voyager-luotaimet veivät aurinkokuntamme reunamille viestin muukalaisille 56 kielellä, joskaan yksikään ET ei tiettävästi ole kuitannut vastaanottaneensa viestiä.

Lähde:

Kwek, Glenda. 2017. One small doorstep for man: Cosmic mat welcomes aliens. Phys.org (27.10.).

lauantai 28. lokakuuta 2017

Miksi luominen on tärkeä?

Näissä maisemissa apostoli Paavali puhui luomisesta, synnistä ja ylösnousemuksesta kreikkalaisille filosofeille Ateenan Mars-kukkulalla.






Joel Kontinen

Valitettavan moni kristitty uskoo, että luominen on vain sivuseikka, jota Uuden testamentin uskovien ei tarvitse painottaa.

Mutta kun luemme Apostolien tekoja ja muita Uuden testamentin kirjoja, huomaamme, että kukaan ei edes pystyisi ymmärtämään evankelimia ilman Genesiksen sanomaa alun täydellisestä maailmasta ja sitä seuranneesta syntiinlankeemuksesta.

Antiikin kreikassa ainakin jotkut filosofit uskoivat elämän kehittyneen pikkuhiljaa meressä. Heille Raamatun sanoma yliluonnollisesta luomisesta oli suuri mysteeri.

Ruumiin ylösnousemus oli heille kauhistus, koska heille henki on hyvä ja ruumis paha.

Niinpä kun Paavali keskusteli heidän kanssaan Areiopagilla (Ap. t. 17), hän lähti liikkeelle Genesiksestä ja osoitti, että Jumala on kaiken Luoja ja että Hän on myös jättänyt luomistyöstään todisteita ihmisten maailmaan.

Luomisesta Paavali eteni Jeesuksen kuolemaan ja ylösnusemukseen. Vaikka kuulijat olivat täysin ummikkoja, jotkut heistä uskoivat evankeliumin sanoman.

Meidän aikanamme monet tietävät Jumalasta, luomisesta, synnistä ja sovituksesta liki yhtä vähän kuin muinaiset ateenalaiset. He eivät pysty ymmärtämään evankeliumia, elleivät he käsitä, että Raamattu puhuu totta alun luomisesta lähtien.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Evolutionistin pulma: onko kehitys satunnaista vai päämäärähakuista?


Vesinokkaeläin eroaa monin piirtein muista eläimistä, mutta toisin kuin ihminen, sitä ei ole luotu Jumalan kuvaksi.





Joel Kontinen

Miten ennustettavaa evoluutio on?

Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Jonanthan Losos kertoo uutuuskirjassaan Improbable Destinies, että pari tunnetuimmista evoluutiotutkijoista on täysin eri mieltä tästä evoluution pulmasta.

Harvardin yliopiston jo edesmennyt marxilainen tutkija Stephen Jay Gould vannoi satunnaisuuden nimeen, kun taas teististä evoluutiota kannattava Cambridgen yliopiston palaeontologi Simon Conway Morris näkee kehityksessä päämäärähakuisuutta.

Morris vetoaa monesti konvergenttiin evoluutioon, joka hänen mielestään viittaa determinismiin eli jonkinlaiseen päämäärähakuisuuteen.

Losos myöntää, että eläinmaailmassa ilmenee paljon konvergenttisuutta eli samankaltaisia piirteitä eläimissä, jotka eivät ole lähestä sukua toisilleen.

Toisaalta Richard Lenskin kuuluisat bakteerikokeet viittaavat Lososin mielestä siihen, että oletettu evoluutio voi olla varsin arvaamatonta.

Gould puolestaa uskoo, että jos evoluutio alkaisi uudestaan alusta, se tuottaisi täysin erilaisen eläimistön kuin mitä me nyt näemme.

Losos päättelee, että evoluutio ei ole aivan sattumanvarainen eikä myöskään täysin päämäärähakuinen. Tuloksena on toisinaan täysin ainutlaatuisia olentoja, kuten esimerkiksi ihminen ja vesinokkaeläin.

Darvinistina hän kiistää ihmisen ja eläimen eron, joka on täysin ilmeinen. Vain ihminen pystyy miettimään perimmäisiä kysymyksiä.

Vesinokkaeläin ei sitä tee.


Lähde:

Cobb, Matthew.2017. s evolution about chance or fate? Well, it depends New Scientist (18.10.).

tiistai 24. lokakuuta 2017

Kuikka eli dinosaurusten kaudella ja selvisi liitukauden oletetusta joukkotuhosta hengissä


Liitukauden lintu? Kuva: Tim Bowman, USFWS, public domain.




Joel Kontinen

Darvinistisen tarinan mukaan dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon asteroidi-iskussa ”66 miljoonaa vuotta” sitten. He kuitenkin uskovat, että linnut selvisivät hengissä siitä rytinästä.

Yksi näistä selviytyjistä muistutti suuresti Suomessakin kesäisin piipahtavaa kuikkaa.

Tutkijat uskovat, että Vegavis iaai äänteli kuin hanhi, joten evoluutiota ei tälläkään saralla ole juuri ehtinyt tapahtua.

Evoluutioon vetoavat tutkijat eivät silti tohdi tunnistaa, että tämä vesilintu oli oikeasti kuikka, vaan he tyytyvät sanomaan, että se oli modernin kuikan näköinen.

Joukkotuhojen perusteluksi esitetyt todisteen ovat monesti olleet niin huteria, että myös moni evolutionisti epäilee niitä.

Lähde:

Hecht, Jeff. 2017. Geese-like birds seem to have survived the dinosaur extinction. New Scientist (23.10.).





sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Kukkkien sähköposti: kukan eri osat viestivät sähköisesti keskenään


Kukat osaavat muutakin kuin olla kauniita.





Joel Kontinen

Tuhansia vuosia ennen kuin ihminen keksi sähköpostin kukkien eri osat viestivät keskenään sähköisesti.

Tämä viestintä oli kaikkea muuta kuin alkeellista. RNA-molekyylit, peptidit ja proteiinit lähettävät informaatiota sisältäviä viestejä verson ja juurten välillä molempiin suuntiin.

Äskettäin Current Biology julkaisi raportin tästä kukkien verson ja juurien välisestä sähköisestä viestinnästä.

Vaikka tutkijat antavat siitä kiitoksen evoluutiolle, se kertoo älykkäästä suunnittelusta, jota darvinistiset mekanismit eivät ole voineet tuottaa.

Informaation lähettäminen on älyllistä toimintaa. Koko järjestelmä on niin hieno, että se ei ole voinut kehittyä pikkuhiljaa.


Lähde:

Ko, Donghwi & Ykä Helariutta. 2017. Shoot–Root Communication in Flowering Plants. .Current Biology 27 (17), R973–R978 (11.9.).

perjantai 20. lokakuuta 2017

Wikipedia sensuroi evoluutiokriitikoita

Vuonna 1933 natsit polttivat kirjoja. Kuva: United States Holocaust Memorial Museum, Public domain. Darvinistit ovat siirtäneet sensuroinnin Wikipediaan.



Joel Kontinen

Wikipedian sensuroijat ovat viime päivinä ovat ottaneet maalitauluikseen älykkään suunnittelun kannattajia. Ensin toimittajat, joilla ei ollut minkäänlaista luonnontieteellistä taustaa, poistivat saksalaisen paleontologin ja sudenkorentotutkijan Günter Bechlyn Wikipediasivun sillä verukkeella, että hän ei ollut tarpeeksi huomattava.

Todellinen syy lienee tohtori Bechlyn evoluutiokriittisyys.

Sitten harrastelijatoimittajat poistivat Baylor Universityn emeritusprofessori Walter Bradleyn Wikipediasivulta liki kaikki tämän tieteelliset saavutukset ja jättivät jäljille vain maininnan kreationismista ja älykkään suunnittelun suosimisesta.

Näin Wikipedia toimii: yksilöt, joilla ei ole minkäänlaista luonnontieteellistä koulutusta, poistavat ja / tai muokkaavat ansioituneiden tiedemiesten Wikipediasivustoja yksinomaan sen vuoksi, että nämä suhtautuvat kriittisesti uusdarvinismiin.

Lähde:

Klinghoffer, David. 2017. You’ve Been Edited — Another ID Scholar, Walter Bradley, Gets the Wikipedia Treatment. Evolution News & Science Today (18.10.).



torstai 19. lokakuuta 2017

Proteiineja ja pigmenttejä ”54 miljoonaa vuotta” vanhasta merikilpikonnasta

Merikilpikonna ei juuri ole muuttunut "54 miljoonaan" vuoteen. Kuva: Brocken Inaglory, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Evolutionistien on uskottava uskomattomia juttuja, esimerkiksi sen, että proteiini ja pigmentti voivat säilyä kymmeniä miljoonia vuosia.

Äskettäin Scientific Reports julkaisi tutkimuksen ”54 miljoonaa vuotta” vanhasta merikilpikonnan fossiilista, joka löydettiin Tanskasta vuonna 2008 ja jota nyt tutkittiin tarkemmin.

Tasbacka danican jäämistöstä löytyi esimerkiksi β-keratiinia, pigmenttiä ja hemoblogiinista johdettavia yhdisteitä.

Pehmeiden kudosten ei missään tapauksessa pitäisi kestää yli ”50 miljoonaa vuotta”.

Evoluutio loistaa tyystin poissaolollaan tässä löydössä. Asbacka danicassa oli samanlainen suojaväritys kuin nykyisissä merikilpikonnassa.

Lähde:

Lindgren, Johan et al. 2017. Biochemistry and adaptive colouration of an exceptionally preserved juvenile fossil sea turtle. Scientific Reports  7,  13324 (17.10.).

tiistai 17. lokakuuta 2017

Tursaat inspiroivat liki näkymättömiä sukellusrobotteja

Kuva: albert kok, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Tursaat ovat naamioitumisen mestareita. Ne voivat sulautua miltei millaiseen taustaan hyvänsä ja muuttaa muotoaan ja väriään käden (tai pikemminkin lonkeron) käänteessä.

Science julkaisi äskettäin tutkimuksen hankkeesta, jonka pyrkimyksenä on matkia näiden mestarimatkijoiden tekniikkaa sukellusroboteissa.

Tavoitteena on valmistaa sukellusrobotti, jonka ”iho” matkii tursaan nahkaa. Sen avulla tutkijat voivat tarkkailla valtamerenelämää häiritsemättä eläimiä.

Myös laivasto on kiinnostunut hankkeesta.

Tämä on tuorein esimerkki biomimetiikasta eli luomakunnassa ilmenevien älykkäiden ratkaisujen hyödyntämisestä.

Luonnon ihmeet kertovat meille ihmeellisestä Luojasta.

Lähde:


Robitzski, Dan. 2017. Octopus-Inspired Robots:Silicone Skin Can Change Texture for '3D Camouflage'. Live Science (13.10.).




sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Useimmat tieteelliset tutkimukset ovat virheellisiä, New Scientist valittaa

Näin tiedettä pitäisi tehdä, mutta silloinkin virheitä voi pujahtaa joukkoon missä tahansa kohdassa. Kuva: ArchonMagnus, CCBY-SA 4.0.



Joel Kontinen

Tiedemiehet ja -naiset ovat tuottaneet roppakaupalla tutkimuksia, jotka eivät monesti ole arvausta luotettavampia.

Tutkimustulokset ovat kerta toisensa jälkeen päätyneet roskakoppaan, kun kollegat eivät ole kyenneet toistamaan tutkimuksen tuloksia omissa hankkeissaan.

Nyt USA.n tilastotieteen yhdistys American Statistical Association (ASA) pyrkii palauttamaan luotettavuuden takaisin tieteellisiin tutkimuksiin.

Yksi oleellinen hämmennystä aiheuttava seikka on kokeellisten tutkimusten tilastollista todennäköisyyttä ilmaiseva p-arvo (jota monet haluaisivat pienentää).

Monet olettavat, että alle viiden p-arvo kertoo siitä, että 95 prosentin todennäköisyydellä kyseessä on todellinen vaikutus (esim. jonkin terveystieteen menetelmän vaikutusta tutkittaessa).

Ongelma piilee siinä, että tilastollisesti merkittävä p-arvo saattaa joskus johtua silkasta sattumasta, jolloin tutkimus ei ole mitannut oikein sitä, mitä piti mitata.

Oikeastaan kaikki evoluutioita ja elämän syntyä luotaavat tutkimukset ovat vieläkin hatarammalla pohjalla, koska niissä tehdään joukko olettamuksia, joita ei voida todentaa.

Lähde:

Matthews, Robert. 2017. Most science papers turn out to be wrong. It’s time to fix that. New Scientist (9.10.).(Jutun lukeminen saattaa edellyttää rekisteröitymistä New Scientistin verkkopalveluun).
.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Kasvien äkämät falsifioivat darvinismin, saksalaistutkija sanoo

Kuva: De Sousa, V.; Couri, M., CC BY 4.0.






Joel Kontinen

Äkämät ovat enimmäkseen hyönteisten aiheuttamia kasvien kasvuhäiriöitä, joita ei hyvälläkään tahdolla voi luonnehtia kauniiksi.

Hyönteiset hyötyvät niistä ja saavat niiden avulla kasvista ravintoa poikasilleen.

Kasvit eivät hyödy näistä hyönteisistä, mutta ne silti antavat suojan äkämiä muodostaville hyönteisille ja karkottavat muut ötökät.

Tällainen yksipuolinen apu ei sovi darvinistiseen ajatteluun. Kasvi kun ei hyödy näistä hyönteisistä lainkaan.

Äkämät sitä vastoin heikentävät kasvin kasvua.

Jotkin kasvit jopa rakentavat anatomisia muodostelmia suojaksi näille ötököille. Tämä käytännössä falsifioi darvinismin.

Saksalaistutkija Wolf-Ekkehard Lönnig kirjoitti äskettäin laajan tutkimuksen äkämistä. Hän päätyi siihen, että darvinistiset prosessit eivät pysty selittämään niiden alkuperää.

Tohtori Lönnig osoittaa, että luonnonvalinta ei riitä selitykselle ilmiölle, jossa yksi laji voisi toimia toisen hyväksi hyötymällä siitä lainkaan.

Hänen mukaansa luonnonvainta ja mikromutaatiot eivät pysty kehittämään äkämiä. Ne eivät ole voineet kehittyä pikkuhiljaa evoluution kuluessa.

Hän tarjoaa selitykseksi älykästä suunnittelua.

Lönnig ei sinänsä puhu luomisesta, mutta luomispersektiivistä katsottuna luominen ja sitä seurannut syntiinlankeemus selittänevät luonnon kummajaiset paljon paremmin kuin kehitysoppi, jonka parasta ennen -päivä meni jo ajat sitten.

Lähde:

Lönnig, Wolf-Ekkehard. 2017. Plant Galls and Evolutio: How More than Twelve Thousand Ugly Facts are Slaying a Beautiful Hypothesis: Darwinism. (7.9.).

torstai 12. lokakuuta 2017

”35 miljoonaa” vuotta vanhan salamanterin elimet säilyneet ällistyttävän hyvin

Kuva: PLoS Biol 2/8/2004: e266. CC BY 2.5.





Joel Kontinen

Tutkijat ovat havainneet jo 1870-luvulla löydetystä salamanterin fossiilista yllättäviä piirteitä uusimmilla tähystysmenetelmillä.

Heidän mukaansa salamanteri on säilynyt liki täydellisesti. Sen lihakset, keuhkot, ruoansulatuselimet, hermot ja rauhaset ovat säilyneet niin hyvin, että eläin olisi voinut olla melkein elävä. Jopa vatsan sisältö oli tunnistettavissa.

Evolutionistien olisi syytä miettiä pitkään ja hartaasti, voivatko eläimen elimet säilyä oletetut 35 miljoonaa vuotta vai pitäisikö vuosimiljooniin suhtautua hiukan kriittisemmin.

Lähde:

Phys.org. 2017. Ancient petrified salamander reveals its last meal. (3.10.).

tiistai 10. lokakuuta 2017

Parta askarruttaa darvinisteja

Genghis Khan. Kuvan lähde: Dschingis Khan und seine Erben (esittelykatalogi, München 2005, s. 304, public domain.





Joel Kontinen

Ihmisen karvoitus eroaa melkoisesti eläinten turkista. Ihminen ei silti ole kovinkaan karvaton, vaan valtaosa karvoistamme on miltei näkymättömiä.

Miehille voi kasvaa parta, joka on darvinistinen mysteeri. Apinoille sitä ei kasva.

Me eroamme monin tavoin eläimistä. Meillä on esimerkiksi leuka, jota yhdelläkään eläimellä ei ole, ja olemme ainoa laji, jolla on silmänvalkuainen.

Museot yrittävät hämärtää ihmisen ja apinan eron piirtämällä apinoille, etenkin Lucylle, silmänvalkuaisen.

New Scientistin uutuuskirja How to be Human ei yrityksistä huolimatta pysty selvittämään, miksi ihmisen karvoitus eroaa niin paljon eläinten turkista.

Lähde:

New Scientist. 2017. How to be Human: The reason we are so scarily hairy (7.10.).

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Etelä-Amerikan värikkäät yöperhoset haastavat Darwinin ajattelua

Adelowalkeria tristygma. Kuva: Charlesjsharp, CC BY-SA 4.0).





Joel Kontinen

Yöperhosten pitäisi evoluutiomaailmassa olla mitäänsanomattoman harmaita. Ne eivät sitä tiedä ja haastavat samalla Charles Darwinin teoriat luonnonvalinnasta ja seksuaalisesta valinnasta.

Luonnonvalinta olisi tuskin suosinut yöllä lentäviä riemunkirjavia pikkuotuksia. Värikkyys ei edistä niiden eloonjääntiä.

Seksuaalinen valinta on ehkä vieläkin huonompi selitys – etenkin, jos yöt ovat pimeitä.

Äskettäin Live Science esitteli emeritusprofessori Emmet Gowinin kuvaaman yöperhoskokoelman Mariposas Nocturnas: Moths of Central and South America, a Study in Beauty and Diversity (Princeton University Press, 2017), jossa on toinen toistaan värikkäämpiä yöperhosia.

Todellisessa maailmassa jopa hämähäkit ja syvänmeren oliot voivat olla häkellyttävän kauniita.

Kaikkialla näkyvä kauneus osoittaa, että me elämme suuren Taiteilijan luomassa maailmassa.

Lähde:

Weisberger, Mindy. 2917. Meet the Colorful Nocturnal Moths of 'Mariposas Nocturnas' (Photos). Live Science (28.7.).

perjantai 6. lokakuuta 2017

“Emme voi tietää, elämmekö tietokonesimulaatiossa”, New Scientist kertoo


Näyttääkö tämä tietokonesimulaatiolta? Kuva: NASA, ESA, H. Teplitz and M. Rafelski (IPAC/Caltech), A. Koekemoer (STScI), R. Windhorst (Arizona State University) ja Z. Levay (STScI), public domain.




Joel Kontinen

Oxfordin yliopiston filosofian professori Niklas (Nick) Boström on vuodesta 2002 lähtien leikitellyt ajatuksella, että maailmankaikkeus on jättimäinen tietokonesimulaatio.

Boström tarvitsee ideaansa tietokoneen, jonka massa on planeetan kokoinen ja joka pystyy tekemään 10 potenssiin 42 laskutoimitusta sekunnissa.

Tällainen supertietokone pystyisi Boströmin mukaan simuloimaan ihmiskunnan koko henkisen historian käyttämällä sekunnin ajan alle miljoonasosan prosessointitehostaan.

Tietotekniikkaguru Elon Musk omaksui tämän näkemyksen ja laskeskeli, että on vain yksi mahdollisuus miljardista, että emme elä tietokonesimulaatiossa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että 1) universumissa on äärettömän pitkälle kehittyneitä älykkäitä olentoja, jotka ovat kiinnostuneita historiastamme ja 2) meillä ei ole ensinkään vapaata tahtoa.

Koko rakennelma on hyvin kiistanalainen, koska sille ei ole mitään tieteellistä tai muutakaan näyttöä.

Kun ihmiset lakkaavat uskomasta Jumalaan, he alkavat uskoa mitä kummallisempia asioita, esimerkiksi satuolentoihin, multiversumiin ja omiin jumalallisiin kykyihinsä.

Lähde:

Woodward, Aylin. 2017. We can’t ever know whether or not our universe is a simulation. New Scientist (6.10.).


keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Keinoälyguru Anthony Levandowski haluaa luoda digitaalisen jumalan


Kismet on viestimään ohjelmoitu robotti, joka on kaukana kaikkivaltiaasta. Kuva: Polimerek, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Ihmiset ovat liki poikkeuksetta uskonnollisia. Jos he eivät palvo elävää Jumalaa, he palvovat jotain muuta.

Jopa ateistit kaipaavat jonkinlaisia uskonnollisia menoja, koska heillä on oma ateistikirkkonsa (globaalisti toimiva First Church of Atheism).

Äskettäin kävi ilmi, että yllättävän monet jumalankieltäjät eivät usko täysin jumalattomaan maailmaan.

Heidän on vaikea selittää etenkin tietoisuuden syntyä täysin naturalisesti.

Toisaalta kuulemme myös täysin epäloogisia selityksiä. Esimerkiksi Elon Musk on ehdottanut, että elämme tietokonesimulaatiossa.

Ihmisen ikivanha pyrkimys tulla Jumalan kaltaiseksi näkyy etenkin transhumanistien hankkeissa.

Monet ovat nostaneet tieteen jalustalle ja toivovat voivansa kukistaa jopa kuoleman turvautumalla kryoniikkaan käytännössä syväjäähdyttämällä kuolleen.

He arvelevat voivansa herättää vainajan eloon, kunhan lääketiede edistyy niin pitkälle, että kuolemaan johtaneeseen tautiin on keksitty lääke.

Näin tieteisusko syrjäyttää Jumalan heidän maailmankuvassaan.

Toiset taas luottavat keinoälyyn. Monet, esimerkiksi Stephen Hawking ja Elon Musk, pitävät sitä potentiaalisena uhkana ihmiskunnalle, mutta keinoälyguru Anthony Levandowski on toista mieltä.

Levandowski unelmoi digitaalisesta superälystä, joka olisi hyväntahtoinen ja toimisi ihmisen parhaaksi – ja jota voitaisiin palvoa jumalana.

Kuulostaa kummalta. Keinoäly pystyy tekemään vain sen, mitä se on ohjelmoitu tekemään.

Maailmaa se ei pysty luomaan, koska koko universumi on jo luotu.

Lähde:

Cascio, Cascio. 2017. Build an AI god? Beware the downsides of this weird tech plan. New Scientist (3.10.).

maanantai 2. lokakuuta 2017

Salomonsaarten jättirotta Uromys vika muistuttaa Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteesta


Tämän veijarin isoserkku painaa kilon. Kuva: Michael Palmer, CC BY-SA 4.0.





Joel Kontinen

Salomonsaarilta löydetty uusi rottalaji Uromys vika tuskin päätyy pikkuisen kotikissan ateriaksi, koska se viisi kertaa tyypillisen rotan kokoinen. Se voi painaa yli kilon ja venyä 46 sentin pituiseksi.

Lisäksi Uromys vika asustaa puussa.

Myös muunlaisilla rotilla voi olla omalaatuisia piirteitä.

Monien muiden eläinten tavoin myös tämä jättirotta muistuttaa meitä Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteesta.

Samaan Genesiksen lajiin kuuluvat eläimet voivat olla yllättävän isoja tai kovin pieniä.

Tämä näkyy esimerkiksi rottien ja sammakkojen lisäksi vaikkapa etanoissa.


Lähde:

Gannon, Megan. 2017. Giant Rodent: 18-Inch Rat Species Discovered. Live Science (27.9.).


lauantai 30. syyskuuta 2017

Pohjois-Kanadan muinaiset tammet kertovat vedenpaisumuksesta

Tammi. Kuva: Abrget47j, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Maailmassamme on paljon kummajaisia, joita on vaikea selittää, jos uskomme oppikirjojen selitykseen maapallon kehityksestä:

Norjasta on löytynyt kivettynyt trooppinen metsä.
Jotkin dinosaurukset viihtyivät napapiirin pohjoispuolella.
Trooppisten puiden siitepölyä on löytynyt Etelämantereelta.
Vesimassat ovat monin paikoin puskeneet suoraan vuorijonojen halki sen sijaan, että olisivat kiertäneet ne.
Korkealla vuoristoissa on valaiden joukkohautoja.

Tuore New Phytologist -lehdessä julkaistu tutkimus lisää vielä yhden elementin tähän luetteloon. 146 tammilajin vertaileva tutkimus paljasti, että kaikkien tammien äiti on syntyisi napapiirin läheltä Kanadan pohjoisaroilta.

Tutkijat selittävät, että ”45 miljoonaa vuotta” sitten Pohjois-Kanadan ilmasto oli niin leuto, että tammet viihtyivät siellä.

On kuitenkin loogisempi uskoa, että tuo leuto kausi oli 4 500 vuotta sitten, maailmamme ainoan globaalin vedenpaisumuksen aikoihin.

Lähde:

Pennisi, Elizabeth. 2017. One of the world’s most popular trees arose near the Arctic Circle. Science (26.9.).

torstai 28. syyskuuta 2017

Jo varhaisilla trilobiiteilla oli hyvin kehittynyt ruoansulatus, uusi tutkimus kertoo


KaiKkea muuta kuin yksinkertainen. Kuva: Mike Peel, CC BY-SA 2.0 UK.





Joel Kontinen

Evoluutiobiologi Matthew Wills kertoi Science Dailylle vuonna 2012, että kambrikauden fossiilit voivat aiheuttaa evoluutiobiologeille todellisen päänsäryn.”

Jotkin niistä ovat säilyneet liian hyvin voidakseen olla ”500 miljoonaa vuotta” vanhoja. Näin vanhojen aivojen säilyminen pitäisi olla täysin mahdotonta.

Monta muuta yllättävää seikkaa on paljastunut viime vuosina.

Tutkijat antoivat pienelle kambrikauden madolle nimen Eokinorhynchus rarus eli harvinainen muinainen mutalohikäärme.

Sen näköinen okapäämato elää edelleenkin maailmassamme.

Kambrikaudella maailman meriä haravoineet trilobiitit eivät nekään olleet kovin yksinkertaisia otuksia.

Tutkijat ovat jo pitkään hämmästelleet niiden hienoja silmiä.

Äskettäin Melanie Hopkins ja kollegat julkaisivat PLOS ONE:ssa tutkimuksen Kiinasta ”514 miljoonan vuoden” iäksi arvioitujen trilobiittien ruoansulatuksesta.

Se osoittautui yllättävän mutkikkaaksi. Jo ”varhaisimmilla” trilobiiteilla oli suolisto ja vatsa.

Darvinistien päänsärky tuskin siis hellittää aivan huomenissa.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2017. Trilobite Tummies Revealed in New Fossils. Live Science (25.9.).


tiistai 26. syyskuuta 2017

Supermaapallon törmäys synnytti maapallon elämän? – Uusi elämänsyntyteoria ei selitä elämän syntyä

Näin se elämä saapui maapallolle – joskin vain mielikuvitusmaailmassa. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Naturalistisissa elämänsyntyteorioissa on yksi yhteinen piirre: ne eivät toimi eivätkä siten voi synnyttää elämää, koska elämä syntyy vain elävästä.

Elämän synnyllä spekulointi ei ole kovin tuore ilmiö. Kreikkalainen filosofi Anaksimandros (n. 610–545 eKr.) otaksui, että elämä alkoi vedessä ja ryömi vähitellen maalle.

Monet yhä uskovat tähän tarinaan.

Charles Darwin unelmoi alkuliemestä eli pienestä lämpimästä lammikosta, toiset taas veikkaavat syvänmeren savuttajaa, arseenilammikkoa, jäistä merta tai komeetan törmäystä.

Jotkut taas uskovat, että elämän legopalikat tulla tupsahtivat taivaalta.

Ei siis ole ihme, että elämänsyntyteorioilla on tapana jäädä lyhytikäisiksi. Edes pitkään sinnitellyt RNA-maailma ei toimi, koska elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä.

Tuoreessa viritelmässä turvaudutaan supermaapalloon, jonka arvioidaan olleen 10 kertaa planeettaamme suurempi ja kiertäneen Aurinkoa jossain Venuksen ja Maan välissä.

Tämä myyttinen planeetta olisi teorian kannattajien mielestä saanut asteroidit törmäämään Maahan elämän rakennusosat mukanaan.

Ongelmaksi jää se, että tällaisesta planeetasta ei ole lainkaan tieteellistä näyttöä. Se on kuin lastenlorun Mörri-Möykky eli sitä on tuskin koskaan ollut olemassa.

Lähde:

Hall, Shannon. 2017. Super-Earths draw asteroids to other worlds, which may seed life. New Scientist (26.9.).


sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Solujen oma Internet välittää tietoa nanoputkien avulla

Kuva: Ranzinger J, Rustom A, Abel M, Leyh J, Kihm L, et al, PLoS One 2011, CC BY 2.5.



Joel Kontinen

Kasveilla on sähköposti, puilla taas oma suojattu Internet, joiden avulla ne välittävät tietoa osasta toiseen.

Myös ihmisillä ja eläimillä saattaa olla oma sisäinen sähköinen tietoverkostonsa.

Äskettäin Yukiko Yamashita (University of Michigan, Ann Arbor) ja kollegat julkaisivat Naturessa tutkimuksen, jossa he tarkastelivat, miten solut viestivät toisilleen pikkuruisten nanoputkien välityksellä.

Valitettavasti samat väylät voinevat syntiinlankeemuksen jälkeisessä maailmassa kuljettaa myös tulehduksia aiheuttavia hiukkasia paikasta toiseen ja levittää tauteja.


Lähde:

Baker, Monya. 2017. How the Internet of Cells has biologists buzzing. Nature News (20.9.).


perjantai 22. syyskuuta 2017

Ilmestyskirjan 12. luvun ennustus tuskin toteutuu huomenna 23.9.

Tästä merkistä on kohistu viime viikkoina. Kuva: Brad, public domain.





Joel Kontinen

Huomenna (23.9.) näkyvästä ilmiöstä on kohistu Internetissä viime viikkoina. Tuolloin Aurinko on Neitsyeen tähdistössä, ja Kuu oletetun neitsyen jalkojen juuressa. Myös Jupiter on Neitsyen tähtikuviossa. Venus, Mars ja Merkurius ovat niiden yläpuolella oikealla Leijonan tähdistössä.

Jotkut uskovat, että tämä ilmiö toteuttaa Ilmestyskirjan 12. luvun 1. jakeen ennustuksen:

Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.”

Ilmiön kannattajat uskovat, että kun kolme planeettaa lisätään Neitsyen tähdistön tähtiin, saadaan naisen seppeleen 12 tähteä.

Näkemys on ongelmallinen, koska Neitsyen tähtikuviossa on ainakin kymmenen tähteä, ja ilmiö lienee yleisempi kuin mitä sen kannattajan uskovat.

Tästä huolimatta jotkut yhdistävät ilmiön kristittyjen ylöstempaukseen, toiset taas muistutukseen siitä, että elämme lopun ajoissa.

Jeesus varoitti asettamasta päivämääriä:

Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä” (Matt. 24:36).

Mutta tästä huolimatta monet ovat yrittäneet. Vuonna 2015 kuulimme väsyksiin asti verikuista, joissa jotkut näkivät merkkejä pikaisesta tempauksesta.

Sitä ennen Harold Camping julkaisi kolme eri päivämäärää.

Mitään merkittävää ei tuolloin tapahtunut.

Näemme esimerkiksi Israelissa, maailman tapahtumissa, luonnonkatastrofeissa ja moraalin romahtamisessa merkkejä Jeesuksen pikaisesta paluusta. Näemme sitä myös kurdien nousussa ja Babylonin rakentamisessa.

Yhden asian toki tiedämme: jokainen päivä tuo Jeesuksen paluuta yhä lähemmäksi, vaikka emme yötaivaalle tähyilisikään.


Lähde:

Faulkner, Danny. R. 2017. What Will Happen on September 23, 2017? Answers in Genesis (25.8.).

24.9. lisäys:

Näyttänee siltä, että tällä 23.9. ilmiöllä on melkoisesti tulkintoja. Fox News ja Sunday Express liittävät sen joko maailmanloppuun tai tempaukseen. Niiden lähteenä on David Meadea, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan Planet X - The 2017 Arrival.

Meade sanoo olevansa kristitty numerologi, mutta hän ”lukee” tulevaisuutta myös pyramideista. Hänen mukaansa Planeetta X eli Niburu ohittaa Maan 23.9. ja aiheuttaa tulivuorenpurkauksia, tsunameja ja maanjäristyksiä.

CMI:n Jonathan Sarfatin mukaan tällainen Neitsyeen ja Leijonan tähtikuvioissa näkyvä planeettojen ja tähtien jonotusilmiö on esiintynyt 4 kertaa viime vuosituhannen aikana (1056, 1293, 1483 ja 1827), joten eilinen tapahtuma ei ollut kovin ainutkertainen.

Merkkejä Jeesuksen ennustamista synnytystuskista näkyy muutenkin kaikkialla (esim. maanjäristyksissä, Jemenin nälänhädässä, Iranin ja Pohjois-Korean uhitteluna), joten voisi olla viisasta olla kiinnittämättä liikaa huomiota tähtikuvioihin.

Lähde:

Sarfati, Jonathan. 2017. Will the world end on 23 September? Creation.com 27.6.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Kurdien nousu muistuttaa meitä Raamatun profetian luotettavuudesta


YPG:n naistaistelija uniformussaan. Kuva: Kurdishstruggle, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Irakin kurdit järjestävät kansanäänestyksen itsenäisyydestä ensi viikon maanantaina (25.9), ellei pakottavaa estettä ilmaannu lähipäivinä. Ja ennen sitä Syyrian kurdit äänestävät oman alueensa paikallisvaaleissa.

ISIS:tä vastaan käydyssä sodassa näyttää olevan vain yksi selvä voittaja: kurdit, jotka ovat laajentaneet aluettaan sekä Irakissa että Syyriassa.

Kurdit eivät ole arabeja, vaan he ovat sukua iranilaisille.

Useiden tutkijoiden mielestä kurdit ovat muinaisten meedialaisten jälkeläisiä. Meedialaiset kukistivat aikoinaan vahvan Assyrian valtakunnan, mutta sen jälkeen he vaipuivat unohduksiin.

Jesajan kirjan 13.luku, Jeremia 51 ja Ilmestyskirjan 18. luku kuvaavat Babylonin tuhoa. Jesaja ja Jeremian kertovat, että nimenomaan meedialaiset hävittävät tämän kaupungin, joka Raamatussa yhdistetään kaikkeen pahuuteen ja jumalattomuuteen.

On hyvä muistaa, että Babylonia ei missään historian vaiheessa ole tuhottu niin täydellisesti kuin mitä profeetat ennustivat, joten profetian täyttymys on joskus tulevaisuudessa, ehkä ei kovinkaan monen vuoden päässä.

Saddam Hussein alkoi rakentaa uudelleen muinaista Babylonia, ja rakennustyöt jatkuivat Obaman kaudella.

On hyvin mahdollista, että Babylonista vielä tulee globaalin kaupan keskus. Ainakin sen sijainti on mitä parhain.

Raamattu kuvaa historiaa paikkansapitävästi, ja sen ennustuksilla on tapana toteutua viimeistä piirtoa myöten.

Kurdien asuttamat alueet. Kuva: Perry-Castañeda Library Map Collection at The University of Texas at Austin, public domain.

Lähde:

Stevens, Jeremy. 1213. Revenge of the Kurds: Kurdistan's Future in Bible Prophecy. The Christian Post (21.1.).