torstai 29. syyskuuta 2016

Taloustutkimus: Uskonnot hyödyntävät USA:n taloutta enemmän kuin Apple, Amazon ja Google yhteensä

Myös Ark Encounter hyödyntää USA:n kansantaloutta tuntuvasti. Kuva: Jameywiki, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

Kun Answers in Genesis rakensi Ark Encounter -teemapuistoaan, vapaa-ajattelijat syyttivät sitä verovarojen tuhlauksesta, vaikka ensimmäistäkään verodollaria ei kilahtanut jättimäisen Nooan arkin kirstuun.

Skeptikoilla on tapana väittää, että uskonnot ovat pahasta. Mutta todellisuus puhuu hyvin erilaista kieltä. Uskonnot ovat hyödyksi yhteiskunnalle.

Äskettäin Brian Grim (Georgetown University) ja Melissa Grim (Newseum Institute) tutkivat uskontojen vaikutusta USA:n talouteen.

Tulokset olivat liki uskomattomia. Uskonnot (etenkin kristinusko) tuovat talouselämään vähintään 378 miljardia dollaria ja ehkä jopa niinkin paljon kuin 4,8 biljoonaa dollaria vuosittain.

Paras arvio on 1,2 biljoonaa. Se on enemmän kuin mitä Apple, Amazon ja Google tuovat yhteiskunnalle vuodessa.

Kristilliset järjestöt tarjoavat esimerkiksi koulutusta ja terveydenhoitoa. Ne omistavat viestimiä ja jakavat ruokaa ja avustuksia köyhille, kärsiville ja vainotuille.

Paikallisseurakunnat ovat oma lukunsa ja niin ovat myös avustusjärjestöt, varsinkin World Vision ja Samaritan’s Purse.

Hedelmistään puut tunnetaan. Usko evoluutioon on tuonut meille kansanmurhia, rodunjalostusta (eugeniikkaa), rasismia, abortteja ja eutanasiaa.

Kristillisen maailmankuvan mukaan ihmiset ovat toistensa veljiä (tai sisaria), yhtä lailla Jumalan kuvaksi luotuja kuin mekin, joten ei ole ihme, että kristinusko vaikuttaa hyvää ja hyödyntää myös kansantaloutta.

Lähde:

Zylstra, Sarah Eekhoff. 2016. Religion Boosts US Economy More Than Apple, Amazon, and Google Combined. Christianity Today (14.9.).



tiistai 27. syyskuuta 2016

Jupiterin kuu Europa haastaa uskon vuosimiljardeihin: geisirit ja meri kertovat nuoremmasta iästä

Europa ei näytä vanhalta. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Miljardeja vuosia vanhojen kuiden pitäisi olla kuolleita kuin kivi.

Mutta Jupiterin isot kuut kertovat hyvin nuoremmasta menneisyydestä: Tulivuoret purkautuvat Iossa, ja Ganymedesilla on magneettikenttä ja revontulia ja kaikesta päätellen myös meri.

NASA:n tutkijat arvelevat, että Europassa voi olla geisireitä ja nestemäistä vettä ja siten myös jonkinlaista elämää.

Äskettäin NASA ilmoitti, että Hubble-avaruusteleskooppi havaitsi merkkejä Europasta avaruuteen suihkuavasta vedestä. Alun perin vettä näkyi jo vuonna 2012, mutta se on välillä pysytellyt piilossa, kunnes sitä nyt taas näkyi.

Evolutionistit innostuivat. Heille vesi merkitsee aina potentiaalista elämää, vaikka toisin kuin esimerkiksi Venus ja Mars, Europa ei ole lähelläkään kultakutrivyöhykettä eli elinkelpoista vyöhykettä.

Innostuksessaan he eivät tule pohtineeksi, miksi Europassa voi ylipäätään vielä olla nestemäistä vettä.

Esimerkiksi Saturnuksen renkaat ja kääpiöplanetta Ceresin vesihöyry ja tulivuoret myös haastavat uskoa 4,6 miljardin vuoden ikäiseen aurinkokuntaan.

Lähde:

Boyle, Rebecca. 2016. Plumes spotted on Europa raise hopes that we can taste its ocean. New Scientist (26.9.).

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kreationismin kannatus nousussa Euroopassa – darvinisteja harmittaa


Darwinin yksinvalta horjuu myös Euroopassa.



Joel Kontinen

Evoluution tavoin myös kreationismi on sana, joka nostattaa tunteita. Evolutionistin mielestä kaikki uusdarvinismia epäilevät ovat kreationisteja, mutta on hyvä muistaa, että esimerkiksi älykäs suunnittelu ei tarkoita samaa kuin Genesiksessä kuvattu luominen.

New Scientist varoitti äskettäin Answers in Genesiksen Nooan arkista. Tällä kertaa Scientific American yrittää todistella, että luomisusko on vaarallista.

Ja se on jo levinnyt Eurooppaan.

Se on vaarallista, koska se voi vieroittaa ihmisen evoluutioon perustuvasta maailmankatsomuksesta, jonka mukaan kaasut ja tähtipöly synnyttivät elämän elottomasta jo ennen kuin darvinistiset prosessit ehtivät käynnistyä ja sitten vuosimiljoonien saatossa loivat kaiken sen monimuotoisuuden, jonka nyt näemme.

Evoluution puolustajat eivät välttämättä ole nukkuneet makeasti viime vuosina.

Vuonna 2007 Euroopan neuvosto ilmoitti varsin orwellimaisesti, että kreationismi on potentiaalinen uhka ihmisoikeuksille.

Suvivirsi on täällä Suomessa välillä noussut luomista vaarallisemmaksi uhaksi, ainakin joissain piireissä, mutta etenkin Eero Junkkaala, Mikko Louhivuori ja muut teistiset evolutionistit päivittelevät luomisuskon turmiollisuutta, vaikka kristinuskolle vain Jeesuksen ylösnousemuksen kieltäminen olisi turmiollisempaa kuin teistinen evoluutio, joka joutuu kiistämään koko joukon kristinoppeja.

Populaarimedia yhdistää tavan takaa evoluutiokritiikin litteän maan myyttiin.

Tällainen strategia kertoo argumenttien köyhyydestä. Jos keinot ovat vähässä, kannattaa paukuttaa pulpettia.

Mutta paukutuksista huolimatta kreationismi leviää Euroopassa.

Esimerkiksi Johan Huibersin arkki, Luominen -lehti ja luomiskonferenssit takaavat sen, että evolutionistien päivittely tuskin loppuu aivan huomenissa.

Lähde:

Blancke, Stefaan ja Peter C. Kjærgaard. 2016. Creationism Invades Europe. Scientific American (lokakuu).

perjantai 23. syyskuuta 2016

Brittimies sai Ig Nobelin elettyään vuohena Sveitsin Alpeilla


Tämä on oikea vuohi eikä valepukuinen tutkija.





Joel Kontinen

Samalla kun Aku Ankka ja muut mediat esittelivät meille ihmismäisiä eläimiä, kaksi tutkijaa tekeytyi eläimiksi ja eli niiden tavoin luonnossa. Toinen söi esimerkiksi matoja ja toinen ruohoa.

Ja nyt tiedeyhteisö palkitsee heidän uranuurtavan tutkimuksensa.

Harvardin yliopisto on jakanut tunnustusta tutkimuksista, jotka saavat meidät hymyilemään – ja ehkä myös miettimään. Valintaraati on usein suosinut evoluutioon tavalla tai toisella liittyviä tutkimusaiheita.

Tänä vuonna biologian Ig Nobel myönnettiin Charles Fosterille, joka on harjoitellut elämää mäyränä, saukkona, peurana, kettuna ja lintuna, ja Tom Thwaitesille, joka tekeytyi vuoheksi ja eli Sveitsin Alpeilla vuohien keskuudessa. Hän pyrki aitouteen käyttämällä tekojalkoja ja muita vuohimaisia varusteita.

Niiden avulla hän pystyi liikkumaan vuohen tavoin.

Ihmisen ja eläimen raja hämärtyy monesti darvinistilta, joka on kuulevinaan eläinten puhuvan ja kommunikoivan ihmismäisesti, sekä jopa sortuvan ihmisen paheisiin.

Tänä vuonna taloustieteen palkinto myönnettiin tutkijoille, jotka arvioivat kallioiden persoonallisuutta myynnin ja markkinoinnin perspektiivistä.

Volkswagen sai kemian palkinnon onnistuttuaan vähentämään päästöjä aina mitattaessa.

Psykologian palkinto annettiin tutkijoille, jotka kysyivät tuhannelta valehtelijalta, kuinka usein nämä valehtelivat ja missä määrin nämä uskoivat valheensa.

Lähde:

Amos, Jonathan. 2016. Ig Nobel win for Alpine 'goat man' BBC news (23.9.).






keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Karhukaiset: eläinkunnan extreme-mestarit ovat uhmanneet evoluutiota jo ”530 miljoonaa vuotta”


Pieni mutta sitkeä. Kuva: E. Schokraie, U. Warnken, A. Hotz-Wagenblatt, MA. Grohme, S. Hengherr, et al. Comparative proteome analysis of Milnesium tardigradum in early embryonic state versus adults in active and anhydrobiotic state. PLoS ONE 7(9): e45682 (2012). Creative Commons (CC BY 2.5).





Joel Kontinen

Maailman sitkein eläin ei ole torakka, jonka evoluutio on unohtanut ”100 miljoonaksi vuodeksi”, vaan sitä huomattavasti pienempi karhukainen.

Karhukaiset (Tardigrada) ovat jo oletetulla kambrikaudella eläneitä pikkuotuksia, jotka eivät ole ehtineet muuttua ”530 miljoonaan vuoteen”, vaan viihtyvät yhä keskuudessamme.

Karhukaisia kutsutaan myös vesikarhuiksi (water bears) ja suopossuiksi (moss piglets) niiden ulkomuodon vuoksi. Pituutta niille kertyy 0,5 mm ja niillä on kahdeksan jalkaa.

Ne ovat extreme -olioiden perikuvia: ne sietävät sekä kylmää (-272 °C) että kuumaa (150 °C), painottomuutta ja radioaktiivista säteilyä ja voivat tarvittaessa paastota vaikka 10 pitkää ja pimeää vuotta.

Tuore tutkimus on selvittänyt, että karhukaiset valmistavat proteiinia, joka suojaa niiden DNA:ta säteilyn haitoilta ja reaktiivisiltä happiradikaaleilta.

Tokion yliopiston biotieteiden apulaisprofessori Takekazu Kunieda kollegoineen sai tämän selville sekvenssoidessaan äskettäin Ramazzottius varieornatus -karhukaisen genomin.

Kunienda myös huomasi, että karhukaisella oli enemmän reaktiivisiltä happiradikaaleilta suojaavia entsyymejä kuin muilla eläimillä.

Ne pysyvät kunnossa vaikka eivät popsikaan antioksidantteja.

Karhukaiset eivät vastaa evoluution odotuksia. Kambrikauden eläimen ei pitäisi olla paremmin sopeutunut ympäristön haittoihin kuin ”nuoremmat” lajit, mutta niin on päässyt käymään.

Sillä välin evoluutio on kulkenut väärään suuntaan. Genesis luomisineen ja syntiinlankeemuksineen selittää tällaisen rappeutumisen eli devoluution paljon paremmin kuin Darwin.

Lähde:

Coghlan, Andy. 2016. World’s hardiest animal has evolved radiation shield for its DNA. New Scientist (20.9.).


maanantai 19. syyskuuta 2016

Saturnuksen renkaat haastavat naturalististen planeettasyntymallien vuosimiljardit


Saturnuksen renkaat näyttävät nuorilta ja siisteiltä. Kuva: NASA / JPL / Space Science Institute.





Joel Kontinen

Saturnuksen renkaat sopivat huonosti aurinkokunnan naturalistisiin syntyteorioihin.

Toisin kuin Jupiterin ja muiden suurten kaasuplaneettojen renkaat, Saturnuksen renkaat koostuvat etupäässä vesihöyrystä. Avaruudessa voi välillä olla ruuhkaa, joten on (naturalistinen) mysteeri, miksi renkaat näyttävät liki saunapuhtailta.

Niiden olisi pitänyt likaantua ja saada kolhuja oletettujen vuosimiljardien aikana, kun asteroidit ja muut järkäleet osuivat niihin.

Jotkut ovat yrittäneet ratkaista ongelman ehdottamalla, että renkaat ovat ”vain 2 miljardia vuotta vanhoja”. Toisen tutkimuksen mukaan ne ovat nuorempia kuin dinosaurukset.

Myös Saturnuksen kuut Enceladus, Mimas ja Titan näyttävät liian nuorilta sekularistien 4,6 miljardin vuoden ikäiseen aurinkokuntaan.

Ja ongelmia näkyy sekä kauempana, esimerkiksi Plutossa, että lähempänä, vaikkapa kääpiöplaneetta Ceresissä, jossa on liian vähän kraattereita.

Kaikki aurinkokuntamme planeetat, kuut ja komeetat sopivat mainiosti Genesikseen perustuvaan malliin.


Lähde:

Benson, Emily. 2016. Saturn’s rings may be from the whirl of a passing icy rock. New Scientist (16.9.).


lauantai 17. syyskuuta 2016

Silmä kertoo ihmisen ainutlaatuisuudesta

Apinoilla ei ole silmänvalkuaista.






Joel Kontinen

Geneettisten tekijöiden lisäksi myös monet isot ja pienet seikat erottavat ihmiset eläimistä. Vain me kävelemme vaivattomasti kahdella jalalla. Vain me pystymme puhumaan.

Eläimillä ei ole leukaa.

Leuka on darvinistille täysi mysteeri, koska sillä ei ole mitään eloonjäämistä edistävää funktiota, vaan se kertoo ylisuunnittelusta.

Myös silmän valkuainen erottaa meidät eläimistä. Apinoiden silmistä ei näy vilahdustakaan valkoisuudesta.

Ylisuunnittelu näkyy meissä myös kultaisena leikkauksena. Se ei ilmene yksinomaan Ateenan Parthenonissa ja Leonardo da Vincin maalauksissa vaan myös meissä.

Etäisyys jaloista napaan ja navasta päälakeen noudattaa tätä kaavaa eli lyhyemmän osan suhde pidempään osaan on sama kuin pidemmän osan suhde koko janaan. Meissä navan yläpuolisen osuuden pituuden suhde sen alapuoliseen osuuteen on sama kuin alapuolisen osuuden suhde kokonaispituuteemme.

Jumala loi meidät kuvikseen – ajatteleviksi ja toimiviksi taideteoksiksi, jotka eroavat monin tavoin eläimistä.


torstai 15. syyskuuta 2016

Keskiajan etevät keksinnöt murtavat myytin pimeästä keskiajasta


Apotti ja hänen kellonsa. Richard Wallingfordilainen (1292–1336) oli myytinmurtaja. Kuva: Leinad-Z, Public Domain.





Joel Kontinen

Skeptikot uskovat keskiajan olleen erityisen pimeä, ainakin älyllisestä ja tieteellisestä perspektiivistä katsottuna.

Historia ei kuitenkaan tue näin yksinkertaista selitystä. Monet suuret keksinnöt näkivät päivänvalon keskiajalla. Moderni tiede ja teknologia versoivat kristillisestä maaperästä jo ennen renessanssia.

Englantilainen piispa Robert Grosseteste (n. 1175–1253) keksi teorian värien olemuksesta. Hän oivalsi, että värit ovat valon ja aineen vuorovaikutusta. Hän myös tiesi, miten eri värit muodostuvat.

Keskiajalla rakennettiin myös erinomaisia kelloja. Yksi etevimmistä keksijöistä oli apotti Richard Wallingfordilainen (1292–1336). Hän harrasti tähtitiedettä ja keksi tähtitieteellisen kellon, joka näytti tuntien ja minuuttien lisäksi myös nousuveden ja laskuveden ajankohdan sekä auringon ja kuun liikkeet taivaalla.

Vaikka Esko Valtaoja kuvittelee, että Raamattu puhuu litteästä maasta, edes keskiajan kirkonmiehet eivät uskoneet litteään maahan.

Iohannes de Sacrobosco kirjoitti vuonna 1230 kirjan De sphaera mundi, jossa hän kuvaili maapallon pyöreää muotoa.

Hän esimerkiksi osoitti, että aikavyöhykkeet kertoivat maan olevan pallomainen.

Litteä maa on pimeän keskiajan tavoin skeptikkojen oma myytti.








keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Genesis 10: Nooan jälkeläisten luettelo kertoo, että Raamattu on historiallisesti luotettava


Mt. Kenyan Lenana-huippu. Kuva: Chris 73, Creative Commons (CC BY-SA 3.0). Kikujut uskoivat, että heidän jumalansa Ngai asui vuorella.





Joel Kontinen

Genesis 10 luettelee Nooan jälkeläisten nimet, joita on noin 70. Monet niistä tulevat vastaan muinaisen maailman historiassa. Esimerkiksi assyrialaisten kantaisä oli Assur. Egyptiläiset polveutuivat Misraimista ja kanaanilaiset Kanaanista.

Useat kulttuurit kunnioittivat esi-isään jumalina, jotka laskeutuivat vuorilta. Näin esimerkiksi kävi Kreikassa.

Näyttää siltä, että moni kansa muisti, että sen kantaisä laskeutui Araratin vuorilta tuhoisan vedenpaisumuksen jälkeen.

Kansan hajaantuivat eri ilmansuuntiin Baabelin (tai Banylonian) kieltensekoituksen jälkeen.


Lähde:

James-Griffits, Paul. 2016. Tracing your ancestors: Genesis 10 & the Table of Nations. Luento Creation Declares -konferenssissa Lontoossa (10.9.).


tiistai 13. syyskuuta 2016

Muinainen sinetti kumoaa litteän maan myytin


Kuva: Jastrow (2005), public domain.




Joel Kontinen

Vanhan testamentin Jobin kirjassa on kiehtova vertaus. Sinetin painallusta verrataan aamunkoittoon. Tekstistä on ehkä luettavissa enemmän kuin mitä äkkiä luulisi.

Siinä jo yksi jae kumoaa yhden aikamme yleisimmistä myyteistä.

Luvussa 38 on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa maata niin kuin sinetti savea. Muinaisessa maailmassa sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.

Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis pyörittää.

Miten tämän liittyy litteään maahan?

Litteä maa on skeptikkojen ikioma myytti, jonka he ovat keksineen aivan itse.

Sinetin tavoin myös maapallo pyörii. Pyörimisliike tuo meille pimeän yön jälkeen aamun valoineen.

Tämä ei onnistu litteällä maalla.






torstai 8. syyskuuta 2016

Godzillan näköinen merileguaani ja laavaleguaani muistuttavat Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteesta

Godzilla päivälevolla. Kuva: D. Gordon E. Robertson, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Godzillan näköinen merileguaani (Amblyrhynchus cristatus) on säyseä eläin, joka käy pelkästään merilevän kimppuun. Se pyydystää sitä Galapagossaarten vesistöiltä.

Evolutionistit uskovat, että merileguaanilla ja laavaleguaanilla (Conolophus subcristatus) oli yhteinen esi-isä ”8 miljoonaa vuotta” sitten. Heidän mukaansa laavaleguaanit purjehtivat saarille Etelä-Amerikan mantereelta.

Evoluutio edellyttää monesti purjehtimista. Esimerkiksi hoatsin, kummituseläimet ja Afrikan apinat olivat eteviä purjehtijoita.

Merileguaani ja laavaleguaani voivat lisääntyä keskenään. Ne kuuluvat siihen yhäti kasvavaan joukkoon eläimiä, jotka nykybiologian luokittelun mukaan kuuluvat eri lajeihin mutta silti samaan Genesiksen lajiin.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Vanhin elävä fossiili haastaa evoluution


Länsi-Australiasta löydettyjä stromatoliitteja. Kuva: Ruth Ellison, Creative Commons (CC BY 2.0).


Joel Kontinen

Tutkijat arvelevat löytäneensä ”3, 7 miljardia vuotta” vanhoja stromatoliitteja Grönlannista.

Stromatoliitit ovat etenkin syanobakteerien eli sinibakteerien rakentamia kupumaisia muodostelmia. Miljoonat kalkkia erittävät mikro-organismit ovat jättäneet – ja edelleenkin jättävät – itsestään elonmerkkejä luontoon.

Syanobakteerit ovat eläviä fossiileja, jotka ovat uhmanneet darvinistista muutosta jo aikojen alusta lähtien.

Syanobakteerit eivät ole koolla pilattuja. Niiden halkaisija on 0,03 millimetriä eli ne ovat 500 miljoonaa kertaa pienempiä kuin ihmisen silmä. Meillä on 100 miljoonaa valoherkkää solua, kun taas sinibakteerilla on vain yksi ainoa.

Ne eivät myöskään ole yksinkertaisia. Niissä on esimerkiksi nanotason suunnittelusta kertovia tylakoideja eli energiaa kerääviä elimiä, DNA:ta ja ribosomeja.

Ne on suunniteltu erittäin nerokkaasti.

Grönlannin löytö viittaa vahvasti siihen, että darvinistisen evoluution parasta ennen -päivä on jo mennyt.

Sinilevät näyttelevät huomattavaa roolia darvinistisissa tarinoissa.

Todellisuudessa ne haastavat viherlevien tavoin evoluution, etenkin kun ikivanhoista levistä on löytynyt jäänteitä proteiineista.

Lähde:

Gramling, Carolyn. 2016. Hints of oldest fossil life found in Greenland rocks. Science (31.8.).


maanantai 5. syyskuuta 2016

Rio2016: Kreationistiprofessori auttoi brittipyöräilijöitä voittamaan 11 olympiamitalia


Neljän kullan Laura Trott. Kuva: Nicola, Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0).



Joel Kontinen

Kun skeptikko Bill Nye väitteli luomisesta ja evoluutiosta Ken Hamin kanssa helmikuussa 2014, hän väitti, että usko luomiseen on haitaksi tieteelle.

Bristolin yliopiston professori Stuart Burgess kumoaa Nyen ennakkoluulon. Hänen mukaansa luomisen ja todellisen tieteen välillä ei ole mitään ristiriitaa.

Professori Burgess ei ole pelkästään teoreetikko. Hän kehitti tutkimusryhmänsä kanssa kilpapyörän ketjut niin, että ne minimoivat kitkan ja maksimoivat voimansiirron.

Brittipyöräilijät voittivat 11 mitalia Rion olympiakisoissa (6 kultaa, 4 hopeaa ja 1 pronssin) Burgessin pyörillä. Suurin kiitos menee tietenkin pyöräilijöille, mutta kyllä Stuart Burgess ansaitsee siitä aimo siivun.

Raamattuun uskovan Burgessin ansioluettelo on varsin vakuuttava: hän on esimerkiksi kehittänyt Envisat-1 -satelliitin aurinkopaneelin ja alle 20 gramman painoisen lentävän robotin, joka matkii sudenkorennon lentoa.

Tutkimusryhmänsä kanssa hän hakee inspiraatiota luonnossa ilmenevistä nerokkaista ratkaisuista eli biomimetiikasta.

Hän uskoo Genesiksessä kuvailtuun luomiseen ja sanoo, että esimerkiksi ylisuunnittelu on osoitus luomisesta. Hän on myös tutkinut ihmisen ja apinoiden kasvolihasten eroja ja osoittanut, että meillä on niitä liki kaksi kertaa (50 vs. 26) niin paljon kuin apinoilla.

Ihminen voi tämän vuoksi viestiä huomattavasti vivahteikkaammin kuin vaikkapa simpanssi.

Lähde:

Bell, Philip. 2016. Olympic Gold-winning bike design. Creation.com (5.9.).


lauantai 3. syyskuuta 2016

Darvinistinen moraali perustuu luonnonvalintaan, ainakin New Scientistin mukaan




New Scientist pohtii apinan moraalia.




Joel Kontinen


New Scientist pohtii perimmäisten kysymysten numerossaan Jumalan olemassaolon lisäksi myös muita evoluutiolle hankalia metafyysisiä ongelmia.

NS myöntää, että meillä kaikilla on jonkinlainen käsitys moraalista ja useammat ovat yhtä mieltä siitä, mikä on hyvää.

Näemme eläinkunnassa yllättävää julmuutta. Jane Goodall näki, miten simpanssiemo ja tämän poikanen purivat kolme kuukautta vanhan simpanssivauvan kuoliaaksi ja sitten söivät sen.

Ovatko eläimet siis moraalisia olentoja, jotka ovat vastuussa teoistaan?

Evoluution maailmassa simpanssit voivat olla psykopaatteja, delfiinit sadisteja ja riikinkukot narsisteja – tai sitten tutkijat ovat lukeneet liikaa Aku Ankkoja.

NS myöntää, että eläimet pystyvät myös auttamaan toisiaan (eli olemaan altruistisia), koska geenitasolla ne hyötyvät siitä.

Lehti toisin sanoen lämmittelee uudelleen Richard Darkinsin vanhaa itsekkään geenin ajatusta. Tuolloin ei vielä tiedetty epigenetiikasta, joka on mullistanut solubiologian.

Viime vuonna Nature totesi, että Richard Dawkinsin genetiikka on jämähtänyt 1970-luvun olettamuksiin.

Tuolloin yleensä ajateltiin, että tietty geeni määritteli tiettyä proteiinia ja tietty proteiini määritteli tiettyä geeniä. Genomin ajateltiin olevan lineaarinen eli yksioikoinen. Se oli osaluettelo tai tietokoneohjelma, joka rakensi organismin. Se oli eristetty ympäristöstä. Proteiineja koodaavien alueiden välissä oli ”roskaa.”

Darvinistien olettamukset perustuivat tiedon puutteeseen. Roska-DNA:lle on viime vuosina löytynyt yllättävää käyttöä, ja perimämme on dynaamisempi kuin mitä kukaan edes uskalsi uskoa.

Tästä huolimatta New Scientist sanoo moraalin perustuvan luonnonvalintaan. Hyvä saattaa sen mukaan olla toisinaan pahaa ja paha hyvää.

Kirjoituksesta heijastuu haluttomuus hyväksyä ajatusta moraalin perimmäisestä lähteestä eli Raamatun Jumalasta.

Raamatun mukaan vain ihminen on vastuussa teoistaan. Pahuus heijastuu eläinkuntaan, mutta yleensä vaisto ohjaa eläinten käyttäytymistä.

Me sen sijaan olemme moraalisia olentoja, joiden ei ole pakko käyttäytyä eläimen tavoin.

Lähde:

Hooper, Rowan. 2016. Metaphysics special: Where do good and evil come from? New Scientist (31.8.).


torstai 1. syyskuuta 2016

Voimmeko tietää, onko Jumala olemassa? New Scientist kysyy


Kierteisgalaksin kierteet noudattavat Fibonaccin lukujonoa. Kuva: ESA/Hubble & NASA.




Joel Kontinen

Tuore New Scientist pohtii perimmäisiä kysymyksiä, esimerkiksi elämän tarkoitusta, vapaata tahtoa, tietoisuutta, moraalia ja Jumalan olemassaoloa.

Lehti pyrkii tapansa mukaan tarjoamaan darvinistisen vastauksen näihin ongelmiin, jotka ovat ongelmia vain darvinistille.

Toimittaja Graham Lawton lähtee selvittämään arvoitusta kertomalla vitsin jumalahiukkasesta eli Higgsin bosonista, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.

Sen löytäminen maksoi 13 miljardia dollaria, ja urakkaan kului 14 vuotta, mutta lopulta kiitos koitti.

Lawtonin mukaan emme silti voi olla varmoja Jumalan olemassaolosta.

Hän sanoo, että monet ovat nähneet luonnon kauneuden ja monimutkaisuuden osoituksena Luojasta.

Tämä ei ole ihme, koska kaikkialla (myös meissä) ilmenevä kultainen leikkaus kertoo luomisesta.

Kultainen leikkaus on lukuarvoltaan 1,618, mikä vastaa osapuilleen lukemaa, joka saadaan, kun Fibonaccin lukujonon mikä tahansa isompi luku jaetaan sitä edeltävällä luvulla.

Jumalan teot ilmenevät selvästi kaikkialla universumissa auringonkukan terälehdestä sudenkorennon siipiin, ammoniittien kuoresta ja männynkävystä kierteisgalakseihin.

Lawtonin mukaan luonnonvalinta pystyy vuosimiljoonien kuluessa ratkaisemaan palauttamattoman tai redusoimattoman monimutkaisuuden (engl. irreducible complexity, IC) ongelman, mutta jotkin nanokoneet ovat niin hienoja, että niitä ei evoluution keinoin selitetä.

Yleisen ilmoituksen eli luonnossa näkyvän ilmoituksen lisäksi Jumalan olemassaolon voi päätellä myös Hänen Sanastaan. Monet etenkin Jeesuksen syntymää, elämää ja kuolemaa koskevat ennustukset ovat toteutuneet hämmästyttävän yksityiskohtaisesti.

Lisäksi Jumala toimii myös meidän aikanamme. Tämä käy ilmi esimerkiksi lukuisista ihmeistä, joita ateistitkaan eivät pysty kiistämään.

Lähde:

Lawton, Graham. 2016. Metaphysics special: Can we ever know if God exists? New Scientist (31.8.).