maanantai 2. toukokuuta 2016

Baabelin kieltensekoitus päihittää darvinistisen käsityksen kielen kehityksestä

Pieter Brueghel vanhempi: Baabelin torni (1563), public domain.





Joel Kontinen

Vuonna 2010 tuolloin 13-vuotias kroatialaistyttö Sandra Ralic huomasi herättyään koomasta, ettei hän enää ymmärtänyt äidinkieltään. Hän pystyi sen sijaan puhumaan saksaa sujuvasti, vaikka oli opiskellut vasta alkeita.

Kolmisen vuotta sitten Australiassa kohistiin, kun tasmanialainen bussikuski Leanne Rowe alkoi pahan autokolarin jälkeen ääntää englantia perin oudosti.

Myöhemmin kävi ilmi, että hän puhui ranskalaisella korostuksella eikä hän enää osannut ääntää kunnon aussienglantia.

New Scientist kertoi äskettäin 17-vuotiaasta belgialaispojasta, joka pystyy puhumaan äidinkieltään hollantia vain vahvalla ranskalaiskorostuksella. Lehti mainitsi myös brittinaisen, joka saatuaan aivoinfarktin puhui englantia vahvasti jamaikalaisittain murtaen. Toinen taas rupesi puhumaan kiinalaisella korostuksella.

Lääketiede tuntee nykyisin osapuilleen 140 tapausta, joissa kieli tai ääntämys on esimerkiksi vakavan sairauden iskettyä muuttunut äkkiä, täysin selittämättömästi.

Evoluutiolla ei tällaisia hyppäyksiä voi selittää. Kielen synty ja kehitys ovat darvinistille kovia pähkinöitä purtaviksi. Toiset tarjoavat lääkkeeksi paleodieettiä, mutta toiset hakevat Noam Chomskyn tavoin ratkaisua universaalisesta eli yleismaailmallisesta kieliopista.

Ihmisen puhe on valovuosien päässä eläinten kommunikaatiosta. Luolamiesten oletetuista murahteluista on liian pitkä harppaus H. sapiensin sujuvaan kieleen.

Kielet sitä paitsi yksinkertaistuvat ja rappeutuvat eivätkä kehity.

Loogisin selitys kielen synnystä on edelleenkin Genesiksessä: Luodessaan ihmisen kuvakseen Jumala antoi Aadamille myös luontaisen kyvyn viestiä älykkäästi. Kun ihmiset myöhemmin Baabelissa taas kapinoivat Luojaansa vastaan, Hän sekoitti heidän kielensä.

Lähde:

Coghlan, Andy. 2016. The teenager who can’t help speaking in a French accent. New Scientist (29.4.).