torstai 17. syyskuuta 2015

Evoluutiokeskustelu: Iltalehti rinnastaa evoluutiokritiikin litteän maan myyttiin

Keskiaikainen näkemys maan muodosta. Kuva teoksen De sphaera mundin vuoden 1550 painoksesta, public domain.




Joel Kontinen

Suomeen ei Iltalehden toimittajan mukaan mahdu kuin yksi näkemys evoluutiosta. Mari Pudas väläytti litteän maan korttia kuultuaan kansanedustaja Laura Huhtasaaren (Ps) epäilevän kehitysoppia:

”Vaikka minä kuinka inttäisin maapallon olevan litteä, koska se vaan on niin, ei maapallo siitä litteäksi muutu. Aikoinaan niin uskottiin, maapallo kun näyttää litteältä. Tiede todisti toisin.”

Väite on aika outo. Litteä maa oli varsin pienen piirin ajatus. Siihen uskoivat muutamat kreikkalaiset filosofit – jotka myös uskoivat evoluutioon. Jo noin vuonna 2700 eKr. kirjoitetussa Jesajan kirjassa sanotaan maapallon olevan pyöreä.

Litteä maapallo on skeptikkojen ikioma myytti. Suomessa sitä ovat käyttäneet esimerkiksi Esko Valtaoja ja Eero Junkkaala.

Maan pallomaisuus näkyi jopa Bysantin kolikoissa ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden symboleissa. Vuonna 1230 Iohannes de Sacrobosco julkaisi kirjan De sphaera mundi, jossa hän todisteli, että maa on pyöreä.

Tiede ei muuten kykene todistamaan asioiden paikkansapitävyyttä. Se pystyy vain osoittamaan, tukevatko faktat tiettyä hypoteesia vai eivät, ja silloinkaan ei puhuta varmasta tiedosta.

Huhtasaarella on mielipide asiasta, josta ei edes voi olla mielipidettä”, toimittaja Pudas jatkaa. ”Kuten astrofyysikko Neil de Grasse sanoo, tieteessä on se hyvä puoli, että se on totta riippumatta siitä, uskotko siihen vai et.”

Tämän astrofyysikon oikea nimi on Neil deGrasse Tyson, mutta se lienee sivuseikka.

Pudaksen väite on ongelmallinen. Maailmassa on tuhansia luonnontieteilijöitä, jotka epäilevät darvinistista evoluutiota. Sekä Pudas että Tyson sekoittavat tieteen havainnot ja tieteen naturalistiset tulkinnat.

Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Dennis Noble sanoo, että tiedämme, että uusdarvinismi on väärässä. Äskettäin Nature kritikoi Richard Dawkinsia siitä, että tämä on jämähtänyt 1970-luvun tieteeseen.

1970-luvun tieteen naturalistinen totuus ei enää olekaan tieteen totuus.

Tyson on kiinnostava tapaus. Hän on jäänyt kiinni historian uudelleenkirjoittamisesta ja siitä, että hän on keksinyt sitaatteja, joita ei oikeasti ole ollut olemassa.


Lähde:

Pudas, Mari. 2015. Näkökulma: Se nyt vaan ei ole niin, kansanedustaja Huhtasaari. Iltalehti (15.9.)