keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Superkuun sanoma: maapallo on ainutlaatuinen


Superkuu Münchenissa 28.9.2015. Kuva. Folke Ashberg, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Kuu tuottaa ylipääsemättömiä ongelmia naturalistisiin /materialistisiin prosesseihin uskoville tutkijoille. Yksikään teoria ei selitä sen syntyä uskottavasti.

Toissapäivän (28.9.) superkuu muistutti meitä jälleen kerran, että maapallo on ainutlaatuinen.

Ei ole sattuma, että Aurinko ja Kuu näyttävät täältä katsottuna osapuilleen yhtä suurilta. Ne ovat täsmälleen niin kaukana meistä kuin pitääkin.

Ilman Kuuta Maan valtamerien elämä kuolisi, ja kohta kuolisi koko planeetta.

Viime vuosina suurta julkisuutta saanut verikuuhypoteesi on kenties vienyt monen ajatukset sivuraiteille.

Kuun tulisi muistuttaa meitä Jumalan viisaudesta ja huolenpidosta.

Mediassa on taas spekuloitu Marsin potentiaalisesti märästä menneisyydestä, mutta punaisella planeetalla ei ole isohkoa kuuta, joten sillä on tuskin voinut olla vuorovesiä.

Elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä. Esimerkiksi ilman Kuuta meillä ei juuri olisi vuorovesiä – eikä elämää.






tiistai 29. syyskuuta 2015

Maailman pienin etana Angustopila dominikae osoittaa, että Genesiksen lajiensa mukaan periaate toimii


Maailman pienimpään etanaan verrattuna tämä on jättiläinen. Kuva: Jürgen Schoner, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Vuonna 2013 unkarilainen keräilijä András Hunyadi toi maaperänäytteitä Kiinasta. Nyt on selvinnyt, että hän tuli samalla löytäneeksi maailman pienimmän etanan. Angustopila dominikae on vain 0,86 millimetriä pitkä – mutta se näyttää kaikin puolin etanalta.

New Scientist kertoo, että yhteen neulansilmään mahtuisi kymmenen tällaista pikkuetanaa.

Vaikka se on onkin pikkuruinen, se ei ole mikään muodoton möykky.

Jälleen kerran eläinkunnan monimuotoisuus kertoo Jumalan suuruudesta ja Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteen toimivuudesta.

Sammakot näyttävät sammakoilta ja katkaravut katkaravuilta.

Liikerien tapaiset hybridit niin ikään osoittavat, että Mooses on edelleenkin ajankohtaisempi kuin Darwin.

Lähde:

Irwin, Aisling. 2015. World’s tiniest snail is so small that 10 fit in a needle’s eye. New Scientist (28.9.).


perjantai 25. syyskuuta 2015

Uskovatko kreationistit salaliittoteorioita?


Apollo 15 astronautti David R. Scott kuussa. Kuva: James B. Irwin, NASA.



Joel Kontinen

Salaliittoteorioista ei ole puutetta. Jotkut vapaa-ajattelijat uskovat, että kristityt pyrkivät syrjäyttämään kehitysopin kouluopetuksessa ja korvaamaan sen luomisopilla. Väite on tuulesta temmattu, mutta siitä huolimatta se elää edelleen sitkeästi.

Monet uskovat, että NASA:n kuukuvat filmattiin studiossa. Toiset sanovat, että ihminen ei ole koskaan käynyt kuussa. Kreationistit tuskin uskovat tällaiseen, koska Apollo-kuuohjelman isä Wernher von Braun ja esimerkiksi astronautti James Irwin olivat kreationisteja.

Tämä syksy on ollut salaliittoteorioiden kultakautta. Jade Helm -sotaharjoitusten piti tuoda sotalait USA:han syyskuun puoliväliin mennessä, pörssin piti romahtaa samoihin aikoihin ja asteroidin iskeytyä Atlanttiin ja synnyttää jättimäinen tsunami. Verikuiden piti ennakoida suuria dramaattisia muutoksia.

Näitä riittää.

Salaliittoteorioiden kehittäjät saattavat vilpittömästi uskoa juttuihinsa, mutta he voivat olla vilpittömästi väärässä.

Miten kristityn tulisi suhtautua tällaisiin sensaatiohakuisiin odotuksiin? Meidän tulisi luottaa siihen, mitä Raamatussa on oikeasti ilmoitettu, eikä sortua ontuviin tulkintoihin.

En oikein jaksa uskoa, että kovinkaan moni kreationisti uskoo salaliittoteorioihin.

On silti selvää, että kansakunnan moraali heijastuu myös sen hyvinvointiin. Raamattu osoittaa, että jumalattomuus houkuttelee kurjuutta ja katastrofeja.

Tiedelehti kuvaa avaruusolion näköisen kotilon kuoren lujuutta magiaksi


Lobatus gigas. Kuva: NOAA, public domain.





Joel Kontinen

Lobatus gigas ei ole aivan tavallinen kotilo. Sen lonkeroiden päissä on silmä ja sen kuori on tehty hyvin hauraasta aineesta.

Kuoren hieno rakenne tekee siitä niin ällistyttävän lujan, että New Scientist luonnehtii temppua magiaksi. Lehden mukaan pikkuruiset hiutalekerrokset muodostavat suorakulmia toistensa kanssa. Proteiini ikään kuin liimaa ne yhteen.

Lehden darvinistinen ideologia hyväksyy siis sekä avaruusoliot että magian mutta ei suunnittelua, vaikka kaikki tässä Karibianmeren otuksessa suorastaan huutaa: suunnittelu!

Eläinkunta on täynnä hienoja systeemejä, jotka eivät ole voineet syntyä itsestään, vaan ne on täytynyt suunnitella.

Sokean darvinistisen kellosepän alhaalta ylös -strategia ei siihen pysty.


Lähde:

Ceurstemont, Sandrine. 2015. Endangered alien-like conch could be saved by stomach guest. New Scientist (23.9.).

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Salamanteri: dinosaurusten aikana elänyt elävä fossiili ei ole muuttunut juuri lainkaan ”170 miljoonaan vuoteen”


Salamanteri uhmaa darvinistisia selityksiä. Kuva: Scott Camazine, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Professori Matti Leisola ei turhaan kuvaillut evoluutiota ihmemaaksi. Evolutionistit uskovat asioita, joita on mahdoton uskoa.

Sammakon pitäisi muuttua prinssiksi ”300 miljoonassa vuodessa”. Mutta salamanteri, joka eli dinosaurusten kaudella, ei ole ehtinyt muuttua nimeksikään ”170 miljoonaan vuoteen”.

Daily Mail raportoi keväällä Kiinassa uineesta ja löntystelleestä jättiläissalamanterista. Se on uhanalainen – mutta siltä erittäin elävä.

Tälle yksilölle oli kertynyt pituutta 83 senttiä. Painoa sillä oli 5,5 kiloa. Kiinalaiset kutsuvat sitä vauvakalaksi, koska sen hätäkutsu kuulostaa vauvan itkulta.

Muiden elävien fossiilien tavoin myös salamanteri haastaa darvinistisia selityksiä.

Meripihkaan jähmettynyt ”20 miljoonan vuoden ikäinen” salamanteri ei myöskään ollut muuttunut sanottavasti. Ja hieman nuoremman (18 miljoonaa vuotta) yksilön fossiilista on löytynyt pehmeitä kudoksia.

Lähde:

Chan, Emily. 2015. The living fossil: Chinese park ranger captures incredibly rare giant meat-eating salamander that roamed the earth 170 million years ago. Mail online (23. 3.).


maanantai 21. syyskuuta 2015

Nahkiainen haastaa evoluution käyttämällä hiiren temppua


Nahkiaisia. Kuva Alexander Francis Lydon (1836–1917), public domain.




Joel Kontinen

Darvinistisen evoluution mukaan ”550 miljoonaa vuotta” erottaa nahkiaisen nisäkkäistä.

Nahkiainen ei kuitenkaan tiedä sitä, vaan se tuottaa samanlaisen vasta-ainereaktion influenssaan kuin hiiri. Näin tuorehko eLife -lehdessä julkaistu tutkimus meille kertoo.

Evolutionistit eivät odottaneet tätä.

Nahkiainen on elävä fossiili, joka ei ole muuttunut juuri lainkaan ”380 miljoonaan vuoteen”.

Elävät fossiilit ovat muutenkin kiusallisia evoluutiolle. Niitä on yllättävän paljon, esimerkiksi:

- varsieväkala
- tursas
- kampamaneetti
- viikunapistiäinen
- hai
- australianwollemia
- sudenkorento

Olen koonnut lisää esimerkkejä kirjaan Kenguruja, kakaduja ja eläviä fossiileja, jonka voit tilata täältä.

Lähde:

Odd fish use old immune trick. Nature 525 (7568): 160.


lauantai 19. syyskuuta 2015

Avaruusoliot pysyttelevät piilossa: supersivilisaatioista ei näy merkkejä lähigalakseissa


Andromedassa ei taida olla pieniä vihreitä miehiä. Kuva: Adam Evans, Creative Commons (CC BY 2.0).




Joel Kontinen

Hollantilainen tähtitieteilijä Mike Garrett julkaisi äskettäin Astronomy & Astrophysics -lehdessä tutkimuksen, jossa hän etsi lähigalakseilta merkkejä korkeakulttuureista. Hän etsi galakseja, jotka loistavat poikkeuksellisen kirkkaasti keski-infrapunan alueella.

Venäläinen astrofyysikko Nikolai Kardašev kehitti Kardaševin asteikon, jonka mukaan oletettu tyypin III sivilisaatio kykenee hyödyntämään koko galaksin energiaa.

Tällaisen sivilisaation pitäisi tuottaa paljon hukkalämpöä, jonka pitäisi siis näkyä infrapunasäteilynä.

Mitään siihen vivahtavaa ei ole näkynyt, joten loogisin selitys on, että supersivilisaatioita ei ole ainakaan lähitienoilla.

Amerikkalainen kirjailija Michael Crichton sanoi, että elämän etsiminen ulkoavaruudesta (SETI-hanke) ei ole tiedettä. Hänen mukaansa “se on kiistattomasti uskonto.”

Evolutionistit uskovat, että koska elämä syntyi sattumalta maapallolla, sen on heidän mielestään täytynyt syntyä myös muilla planeetoilla. Tästähän SETI (Search for extraterrestrial intelligence) -hankkeessa on kysymys.

On paljon loogisempaa uskoa USA:n Apollo-kuuohjelman isän Wernher von Braunin (1912–1977) tavoin, että Jumala loi elämän maapallolle.



Lähde:

Clery, Daniel. 2015. Superadvanced alien civilizations probably don’t live in our cosmic neighborhood. Science (15.9.)


torstai 17. syyskuuta 2015

Evoluutiokeskustelu: Iltalehti rinnastaa evoluutiokritiikin litteän maan myyttiin

Keskiaikainen näkemys maan muodosta. Kuva teoksen De sphaera mundin vuoden 1550 painoksesta, public domain.




Joel Kontinen

Suomeen ei Iltalehden toimittajan mukaan mahdu kuin yksi näkemys evoluutiosta. Mari Pudas väläytti litteän maan korttia kuultuaan kansanedustaja Laura Huhtasaaren (Ps) epäilevän kehitysoppia:

”Vaikka minä kuinka inttäisin maapallon olevan litteä, koska se vaan on niin, ei maapallo siitä litteäksi muutu. Aikoinaan niin uskottiin, maapallo kun näyttää litteältä. Tiede todisti toisin.”

Väite on aika outo. Litteä maa oli varsin pienen piirin ajatus. Siihen uskoivat muutamat kreikkalaiset filosofit – jotka myös uskoivat evoluutioon. Jo noin vuonna 2700 eKr. kirjoitetussa Jesajan kirjassa sanotaan maapallon olevan pyöreä.

Litteä maapallo on skeptikkojen ikioma myytti. Suomessa sitä ovat käyttäneet esimerkiksi Esko Valtaoja ja Eero Junkkaala.

Maan pallomaisuus näkyi jopa Bysantin kolikoissa ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden symboleissa. Vuonna 1230 Iohannes de Sacrobosco julkaisi kirjan De sphaera mundi, jossa hän todisteli, että maa on pyöreä.

Tiede ei muuten kykene todistamaan asioiden paikkansapitävyyttä. Se pystyy vain osoittamaan, tukevatko faktat tiettyä hypoteesia vai eivät, ja silloinkaan ei puhuta varmasta tiedosta.

Huhtasaarella on mielipide asiasta, josta ei edes voi olla mielipidettä”, toimittaja Pudas jatkaa. ”Kuten astrofyysikko Neil de Grasse sanoo, tieteessä on se hyvä puoli, että se on totta riippumatta siitä, uskotko siihen vai et.”

Tämän astrofyysikon oikea nimi on Neil deGrasse Tyson, mutta se lienee sivuseikka.

Pudaksen väite on ongelmallinen. Maailmassa on tuhansia luonnontieteilijöitä, jotka epäilevät darvinistista evoluutiota. Sekä Pudas että Tyson sekoittavat tieteen havainnot ja tieteen naturalistiset tulkinnat.

Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Dennis Noble sanoo, että tiedämme, että uusdarvinismi on väärässä. Äskettäin Nature kritikoi Richard Dawkinsia siitä, että tämä on jämähtänyt 1970-luvun tieteeseen.

1970-luvun tieteen naturalistinen totuus ei enää olekaan tieteen totuus.

Tyson on kiinnostava tapaus. Hän on jäänyt kiinni historian uudelleenkirjoittamisesta ja siitä, että hän on keksinyt sitaatteja, joita ei oikeasti ole ollut olemassa.


Lähde:

Pudas, Mari. 2015. Näkökulma: Se nyt vaan ei ole niin, kansanedustaja Huhtasaari. Iltalehti (15.9.)


tiistai 15. syyskuuta 2015

Richard Dawkins on jämähtänyt 1970-luvulle, arvostelija sanoo Naturessa


Kuva: Shane Pope, Creative Commons (CC BY 2.0) .




Joel Kontinen

Dawkinsin ajattelun pohjavireenä on erikoinen stasis.”

Näin Nathaniel Comfort kirjoitti viime viikon Naturessa arvioidessaan Richard Dawkinsin omaelämäkerran toista osaa Brief Candle in the Dark: My Life in Science (Bantam, 2015).

Comfort toteaa, että Dawkinsin genetiikka on jämähtänyt 1970-luvun olettamuksiin. Tuolloin yleensä ajateltiin, että tietty geeni määritteli tiettyä proteiinia ja tietty proteiini määritteli tiettyä geeniä. Genomin ajateltiin olevan lineaarinen eli yksioikoinen. Se oli osaluettelo tai tietokoneohjelma, joka rakensi organismin. Se oli eristetty ympäristöstä. Proteiineja koodaavien alueiden välissä oli ”roskaa.”

Comfort osoittaa, että perimämme on kaikkea muuta kuin tällainen käsikirjoitus. Sillä on ”dynaaminen, kolmiulotteinen rakenne, joka reagoi herkästi ympäristöönsä ja on liki fraktaalimaisen modulaarinen.”

Itsekkään geenin idea näyttää nyt yhä selvemmin menneen vuosisadan ajattelulta. Geenit eivät välttämättä sijaitse yhdessä paikassa vaan ”DNA-sekvenssit sekoittuvat ja yhdistyvät häkellyttävästi kootuiksi ryhmiksi.”

Roska-DNA:lle löytyy yhä enemmän käyttöä. Osa siitä koodaa proteiineja. Meissä on pikkuruisia nanomoottoreita, jotka eivät väsy koskaan.

Moniulotteisuus ei rajoitu DNA:han. Harvardin yliopiston tutkimus vertaa RNA-polymeraasia huipputeknologiaa hyödyntävään urheiluautoon, joka osaa kiihdyttää, hidastaa ja väistää esteitä.

Yhteistyö on korvannut itsekkyyden. Perimämme toimii orkesterin tavoin.

Richard Dawkins osaa kieltämättä kirjoittaa kiinnostavasti. Mutta hän on jo jäänyt junasta. Hän ei ole vielä ehtinyt huomata, että tieteestä on tullut jälkidarvinistinen.


Lähde:

Comfort, Nathaniel. 2015. Genetics: Dawkins, redux. Nature 525 (7568): 184–185.


sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Homo naledi: Uusi ihmislaji vai vanhoja etelänapinoita?


Kuvat: Lee Roger Berger research team, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Viestimet ovat viime päivinä repäisseet suuria otsikoita Etelä-Afrikasta löytyneistä vanhoista luista. Löydön kehitysopillinen merkitys on saanut monet tiedemiehet ja toimittajat unohtamaan kriittisen otteensa.

The Guardian poikkeaa edukseen tästä ylistyskuorosta lisäämällä otsikkoon ”tiedemiehet väittävät”, ja myös Nature News antaa tilaa toisinajattelijoille.

Kohu sai alkunsa, kun paleoantropologi Lee Berger kollegoineen julkaisi eLife -lehdessä löytönsä: 1500 luunkappaletta. Hän uskoo, että ne kuuluvat ainakin 15 saman lajin edustajalle.

Berger tuli tunnetuksi muutama vuosi sitten hyvin kiistanalaisesta Australopithecus sedibasta.

Berger uskoo, että löytö edustaa uutta ihmislajia, joten se sai nimekseen Homo naledi.

Homo naledilla on noin 500 kuutiosentin aivot, apinamainen viisto naama, ja kädet ovat myös kaarevat niin kuin Lucyllä (Australopithecus afarensis).

Mutta jotkut ovat myös näkevinään siinä ihmismäisiä piirteitä, etenkin jaloissa.

Aiemmin jotain vastaavaa väitettiin myös Ardista (Ardipithecus ramidus), joka synnytti reilusti kohua ja kritiikkiä.

Myöhemmin Ardi sysättiin koruttomasti sukupuumme sivuoksalle.

Zürichin yliopiston antropologi Christoph Zollikofer kertoi The Guardianille, että löytöä ei voida pitää uutena lajina, vaan luut kuuluvat jo aiemmin tunnetuille eläimille.

Evoluutiobiologi Jeffrey Schwartz (University of Pittsburgh /Pennsylvania) toteaa Nature Newsille, että luut eivät kuulu pelkästään yhdelle lajille vaan ovat sekoitus etelänapinoita ja muita lajeja.

Luita ei vielä ole ajoitettu, joten Homo naledin paikka ihmisen oletetussa sukupuussa on toistaiseksi täysin avoin. Evolutionistit eivät yleensä radiohiiliajoita fossiileja, joiden uskotaan olevan yli 100 000 vuotta vanhoja, joten he ajoittavat ympäristön kiviä tai kallioita.

Iänmääritys on melkoista arpapeliä, koska menetelmät perustuvat moniin olettamuksiin, eikä kukaan voi edes olla varma, ovatko fossiilit yhtä vanhoja kuin niiden lähistöltä löydetyt kivet.

Lähteet:

Callaway, Ewen. 2015. Crowdsourcing digs up an early human species. Nature News (10.9.).

Sample, Ian. 2015. Homo naledi: new species of ancient human discovered, claim scientists The Guardian (10.9.).

perjantai 11. syyskuuta 2015

Tutkijat heittävät H. habilisin (käteväihmisen) pellolle ihmisen sukupuusta


H. habilis ei nykytiedon mukaan ollut kätevä eikä edes ihminen.




Joel Kontinen

Tuore Science kertoo, että Louis Leakey ja muut tutkijat sijoittivat Itä-Afrikasta löytämänsä kallot sukuun Homo, koska he halusivat vanhan lajin, jonka oletettiin kykenevän tekemään työkaluja.

Näin syntyi Homo habilis eli käteväihminen. Se oli sopivan ikäinen – ”1,8 miljoonaa vuotta” – lunastaakseen paikkansa oletetussa sukupuussamme.

Jeffrey H. Schwartz ja Ian Tattersall osoittavat Sciencessä, että on kyseenalaista, pystyikö H. habilis edes valmistamaan työkaluja. Monet uskovat, että tutkijat sijoittivat Homo-sukuun paljon fossiileja, jotka olivat lähinnä etelänapinoita (Australopithecus).

Tästä koitui se ongelma, että Homo-suku paisui miltei jokaiseen ilmansuuntaan.

Näin H. habiliksesta tuli paikka, jonne viskattiin varsin sekalainen valikoima vanhoja hampaita, leukaluita ja kalloja.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun H. habilista epäillään.

Koulukirjat ja museot ovat markkinoineet H. habilista esi-isänämme, vaikka nyt näyttää siltä, että se ei ollut kätevä eikä edes kuulunut sukupuuhumme.

Viime vuosina myös Australopithecus africanus, Australopithecus sediba, Ardipithecus ramidus (Ardi) ja Paranthropus boisei on sysätty syrjään ihmisen sukupuusta.


PS. Etelä-Afrikasta löydettiin äskettäin uusia kalloja, joita jotkut pitävät esi-isinämme. Kirjoitan niistä lisää, kunhan saan luettua tiedejulkaisujen analyysit niistä.


Lähde:

Schwartz, Jeffrey H. Ja Ian Tattersall. 2015. Defining the genus Homo. Science 349 (6251): 931–932. (28.8.).

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Teististen evolutionistien painajainen: Evoluutio on täysin ristiriidassa kristinuskon kanssa, evoluution puolustaja professori William Provine myöntää

Tunnettu evoluution puolustaja professori William B. Provine. Kuva: Ragesoss, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Eero Junkkaala ja muut suomalaiset teistisen evoluution markkinamiehet eivät halua kuulla kehitysopin ideologisista juurista. He mieluummin uskottelevat, että se kuvailee menneisyyttä melko objektiivisesti.

Heidän kannattaisi tutustua evolutionistien ajatteluun. Cornellin yliopiston biotieteiden professori William B. Provine, joka kuoli äskettäin syöpään 73-vuotiaana, sanoi:

Moderni evoluutiobiologia kertoo meille täysin selvästi: - - Ei ole jumalia, ei tarkoitusta eikä minkäänlaisia päämäärähakuisia tekijöitä. Kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Kun kuolen, olen täysin varma siitä, että kuolen. Se on minun loppuni. Etiikalle ei ole mitään pohjimmaista perustusta, elämällä ei ole perimmäistä tarkoitusta eikä ihmisillä myöskään ole vapaata tahtoa.”

Darwinin buldoggina tunnettu Thomas H. Huxley (1825–1895) oli pitkälti samaa mieltä.

Teistiset evolutionistit eivät myöskään halua kuulla evoluution seurauksista. Mutta miten huono puu voisi tuottaa hyvää hedelmää?

Darvinistinen evoluutio on synnyttänyt tai innoittanut esimerkiksi rasismia, eutanasiaa, kansanmurhia, holokaustin, abortteja ja verisiä sotia.

Nämä ovat osa evoluutiopakettia, vaikka teistinen evolutionisti ei sitä myöntäisikään.

Lähde:

Evolution news & views. 2015. William Provine, RIP: Noble in His Honesty. (3.9.).


maanantai 7. syyskuuta 2015

Shanghain ghetto: Jumalan näkymätön käsi suojeli juutalaisia tuholta



Shanghain ghetto vuonna 1943. Tuntematon kuvaaja, public domain.



Joel Kontinen

Viime viikolla tuli kuluneeksi 70 vuotta Shanghain gheton vapauttamisesta. Kun länsimaat sulkivat rajansa juutalaisilta, jotkut heistä löysivät turvapaikan Kiinasta. Toisen maailmansodan lopussa Shanghain juutalaiskorttelissa oli arviolta 23 000 pakolaista, jotka olivat säästyneet holokaustilta.

Vaikka Saksa oli toistamiseen pyytänyt Japania luovuttamaan alueensa juutalaiset, Japanin sodanjohto ei suostunut siihen.

Jumalan näkymätön käsi suojeli juutalaisia myös muulla tavoin. Englantilainen pörssivälittäjä Nicholas Winton toi
669 juutalaislasta turvaan natsien miehittämästä Tšekkoslovakiasta.

Kun liittoutuneiden armeijat jäivät loukkuun Dunkerquen rannalla, Englannin kuningas kuulutti kansallisen rukouspäivän 26.5. 1940. Huono sää piti Luftwaffen maassa ja esti saksalaisten etenemisen. Tuuli tyyntyi, ja liittoutuneet saivat evakuoitua 338 226 taistelijaa Englannin kanaalin toiselle puolelle. Kesäkuun alussa The Telegraph raportoi, että Jumala oli kuullut kansakunnan rukoukset.

Hitler olisi mielellään tehnyt lopun myös Ison-Britannian juutalaisista, jos natsit olisivat päässeet kanaalin ylitse.

Esterin ja Mordokain aikana Jumala suojeli juutalaisia tuholta, ja Hän varjelee heitä edelleenkin – myös siltä, mitä Iran ja ISIS yrittävät tehdä heidän päänsä menoksi.


Lähde:

Cheng-Tozun, Dorcas. 2015. Above All Evil: God’s Purposes Through the Wild, Weird Arc of History. Christianity Today (3.9.).


lauantai 5. syyskuuta 2015

Nerokkaat muurahaiset keksivät ekologisen ilmastoinnin – hyödyntävät lämpötilaeroja


Kuva: Hansjoerg Morandell, Wikimedia Commons.





Joel Kontinen

Nerokkaat muurahaiset pitävät kekonsa lämpötilan siedettävänä ekologisesti. Kekoon rakennettu ilmakanavien verkosto hyödyntää lämpötilaeroja ja myös työntää muurahaisten tuottaman hiilidioksidin ulos.

Keko pysyy päivällä viileänä ja yöllä lämpimänä älykkään ratkaisunsa avulla. Tutkijat yrittävät nyt jäljentää muurahaisten käyttämää mallia – se voisi säästää pitkän pennin, jos talot voitaisiin pitää riittävän viileinä päivällä ja lämpiminä yöllä vain ilmankierron avulla.

Raamattu ei turhaan kehota meitä oppimaan muurahaisilta. Ne ovat yllättävän ahkeria ja kekseliäitä.

Muurahainen torjuu sieni-infektioita vetyperoksidilla ja pysyttelee viileänä jopa Saharan autiomaassa huipputeknologian avulla.

Muurahaiset pysyvät pinnalla rakentamalla eläviä lauttoja.

Ne eivät toisin sanoen näytä sokean darvinistisen kellosepän tuotannolta.

Lähde:

DeMarco, Emily. 2015. How termite mounds ‘breathe’. ScienceShot (28.8.).


torstai 3. syyskuuta 2015

Uusi darvinistinen tarina: elämä syntyi järvessä


Uuden darvinistisen tarinan mukaan elämä syntyi kylmässä järvessä. Kuva: Joe Mastroianni, National Science Foundation, public domain.




Joel Kontinen

Darvinistiset elämänsyntyteoriat ovat yleensä verrattain lyhytikäisiä. Monesti ne ovat ristiriidassa sekä toistensa että myös tieteen kanssa. Tähän mennessä elämän on uskottu syntyneen esimerkiksi pienessä lämpimässä lammikossa (Charles Darwinin alkuliemi), arseenilammikossa tai syvänmeren savuttajassa tai kulkeutuneen tänne komeettojen tai meteoriittien kyydissä.

Yksikään naturalistinen elämänsyntyteoria ei ole toiminut uskottavasti.

Uusimman version mukaan elämä syntyi järven pohjassa. Tutkijat päätyivät tähän tarkkailtuaan Etelämantereen kylmänkalseaa järveä, jossa ei yleensä kuitenkaan ole jäätä ja vapaata happeakin on niukasti. He olettavat, että kesäisin mikrobit saattaisivat yhteyttää ja tuottaa lisää happea.

Tämä ei sinänsä liity elämän syntyyn, mutta tutkijat arvelevat, että Maan olot saattoivat joskus vajaa neljä miljardia vuotta sitten muistuttaa Antarktiksen nykyoloja.

He unohtavat, että elämä voi syntyä vain elävästä.

Jos olettaa elämän voivan syntyä sattumalta, joutuu uskomaan asioita, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Usko vuosimiljooniin edellyttää esimerkiksi uskoa siihen, että maapallo oli elämän synnyn aamuhämärissä jäätyä umpeen, koska Auringon oletettiin olleen alussa himmeämpi kuin nykyisin.

Genesikseen perustuvassa mallissa ei ole tällaisia ongelmia.


Lähde:


Barras, Colin. 2015. Hidden oasis of oxygen suggests life took first breath in lakes. New Scientist (2.9.).



tiistai 1. syyskuuta 2015

Pikkuruinen karjuva lude särkee evoluution myyttejä

Leijona (Panthera leo) ei ole ainut eläin, joka osaa karjua kuin leijona. Kuva: Vince O'Sullivan/Flickr, Creative Commons (CC BY-NC 2.0).




Joel Kontinen

Niitä mahtuu lehdelle kymmenittäin. Ne eivät näytä isoilta kissoilta. Mutta ne karjuvat kuin leijonat.

Toisin kuin esimerkiksi laulukaskaat, nämä pikkuruiset luteensukuiset hyönteiset (Macrolophus pygmaeus ja Macrolophus costalis) pystyvät ääntelemään myös liikkuessaan.

Ihmiset eivät kuule niiden heikoimpia ääntelyjä (jotka voivat olla alle hertsin), mutta innostuessaan ne voivat päästellä jopa 750 hertsin taajuisia ääniä. (Ihminen kuulee noin 20 – 16 000 hertsin taajuisia ääniä.)

Vain koirasluteet karjuvat. Ilmeisesti ne puolustavat reviiriään.

Perhosten ja pommikiitäjäiset tavoin nämä pikkuluteet särkevät darvinistisia myyttejä.

Yksikään evolutionisti ei usko, että luteet olisivat läheistä sukua leijonille ja tiikereille tai edes liikereille, mutta ne joka tapauksessa käyttäytyvät isojen kissojen tavoin – pienellä lehdellä.

Luteiden ei missään tapauksessa pitäisi käyttäytyä leijonien tavoin.

Mutta ne eivät ole kuulleet Charles Darwinista, joten ne voivat jatkaa karjumista.


Lähde:

Wylie, Robin. 2015. Zoologger: The tiny insects that roar at each other like lions. New Scientist (28.8.).