sunnuntai 30. elokuuta 2015

”Suuret yhteiskunnat tarvitsevat suuret jumalat”: Evolutionistit pohtivat kannattajiaan palkitsevien uskontojen funktiota


Kurandassa kristinusko saa paikallisväriä Australian aboilta.





Joel Kontinen

Somalia, Irak ja Syyria muistuttavat meitä siitä, mitä voi tapahtua, kun yhteiskunta romahtaa ja vajoaa anarkiaan.

Mikä pitää yhteiskuntaa koossa? Science ehdottaa ainakin kehitysopin kannattajien mielestä yllättävää tekijää – uskontoa.

Evoluutioon uskovat yhteiskuntatieteilijät yrittävät selvittää, millainen rooli kannattajiaan rankaisevilla ja palkitsevilla jumaluuksilla oli yhteiskunnan aamuhämärässä.

He arvelevat, että uskonnolla täytyy olla jokin eloonjäämistä edistävä funktio, joten sen täytyy hyödyttää yhteiskuntaa.

Tuore Science pohtii psykologi Ara Norenzayanin ja kollegoiden ajatuksia uskonnon yhteiskunnallisista eduista. He olettavat, että uskonto lisää yhteistyötä ja saa kannattajansa suhtautumaan ystävällisemmin lähimmäisiinsä. Näin palkitsevasta uskonnosta tulee suuren yhteiskunnan edellytys.

Nämä tutkijat olettavat, että uskonto kehittyi alun animismista. Tässä mielessä heidän hypoteesinsa on varsin freudilainen, tai ainakin se perustuu varhaisten kulttuuriantropologien näkemyksiin uskonnon evoluutiosta.

He uskovat, että ”primitiiviset” heimot tulivat mainiosti toimeen ilman palkitsevaa Jumalaa, mutta suuressa yhteiskunnassa tällainen laissez-faire (’antaa mennä’) -strategia ei enää toiminut.

Tällainen näkemys perustuu evoluution ihmiskuvaan.

Genesiksen mukaan ihminen uskoi alusta lähtien yhteen Jumalaan. Synti toi kuoleman ja kärsimyksen lisäksi maailmaan vääristyneen käsityksen Jumalasta.

He käyttävät Göbekli Tepeä esimerkkinä siitä, että uskonto kehittyi ennen ensimmäistä kaupunkia.

Lounais-Turkista löytyneet Göbekli Tepen rauniot hämmensivät evoluutiomaailmaa. Evolutionistien oli vaikea uskoa, että kivikautiset ihmiset pystyivät rakentamaan kaupunkeja.

Aadamin jälkeläiset olivat luovia ja rakensivat kaupunkeja ja korkeakulttuuria jo ihmiskunnan aamunkoitteessa.

Vaikka Sciencen uskontojutun lähtökohdat ovat pahasti männikössä, siinä häivähti myös totuuden siemen. Apostoli Paavalin mukaan ”jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen.” (1. Tim. 4:8).


Lähde:

Wade, Lizzie. 2015. Feature: Why big societies need big gods. Science (27.8.).