keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Luominen, kuusi päivää ja Genesiksen aukkoteoria



Maan ja meren lisäksi Jumala loi myös taivaan luomisviikon aikana.



Joel Kontinen

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on” (2. Moos. 20:11).

Kesä on taas kerran tuonut keskustelun Genesiksen aukkoteoriasta kristillisille foorumeille. Jotkut näkevät Raamatun kahden ensimmäisen jakeen välissä miljoonien vuoden aukon. Teorian kannattajien mukaan fossiilit muodostuivat tänä aikana.

Suomessa aukkoteoriaa tekivät tunnetuksi etenkin professori Aapeli Saarisalo ja Israelin ystävänä tunnettu Kaarlo Syväntö. Heillä oli sikäli paljon auktoriteettia kristittyjen keskuudessa, että harva uskalsi olla eri mieltä heidän kanssaan.

He opettivat, että 1. Moos. 1:2 tulisi ymmärtää siten, että maa tuli autioksi enkeliruhtinas Lusiferin kapinan seurauksena. Heidän mukaansa Hesekiel 28:11–19 ja Jesaja 14:12–14 kuvaavat tätä kapinaa, vaikka Hesekielin jakso puhuukin ensisijaisesti Tyroksen kuninkaasta.

Muiden aukkoteorian kannattajien tavoin he vetosivat siihen, että Jesaja 45:18:n mukaan maata ei luotu autioksi vaan asuttavaksi.

Meidän tulee kuitenkin muistaa, että ihmiset ovat erehtyväisiä. Raamatun oma todistus tukee selvästi sitä, että Jumala loi kaiken yhden ja ainoan luomisviikon aikana.

Vanha testamentti käyttää ainakin kolmessa jakeessa samaa sanaa taivaasta: shamayim (שָׁמַ֫יִם) kohdissa 1. Moos.1:1, 2. Moos. 20:11 ja 2. Moos. 31:17. Kaikki viittaavat alkuluomiseen.

Taivas tarkoittanee tässä yhteydessä koko universumia. Mikään ei viittaa siihen, että Jumala olisi luonut universumin kahdesti.

Aukkoteorian kannattaja uskoo, että maan povessa olevat fossiilit kertovat Lusiferin kapinasta. Mutta miksi Jumala olisi luonut esimerkiksi auringon, kuun ja tähdet uudestaan (1. Moos. 1:16), kun Hän teorian mukaan olisi vain muokannut maan uudestaan?

Etenkin, kun teorian mukaan Lusifer kapinoi Eedenissä eli maan päällä.

Olen tarkastellut aukkoteorian ongelmia myös täällä, täällä, täällä ja täällä.

Apostoli Paavali sanoi Jumalan teoista: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan” (Room. 1:20).

Ketkä niitä ovat nähneet? Etenkin ihmiset. Aadam ja Eeva näkivät niitä jo alussa.