perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kuolinkellot soivat evoluution ikonille: darwininsirkut eivät tue evoluution käsitystä lintujen kehityksestä, Harvardin tutkijat sanovat

Darwininsirkkuja on pidetty evoluution ehkä parhaimpina ikoneina. Kuva John Gould, Wikipedia.




Joel Kontinen

Galapagossaarilla elävien darwininsirkkujen piti olla evoluution parhaimpia ikoneja. Niille on nyt käymässä samoin kuin koivumittareille, joiden arvo evoluution todisteena on käytännössä olematon.

Harvardin yliopiston tutkijat ovat evoluutiobiologi Arkhat Abzhanovin johdolla huomanneet, että toisin kuin Charles Darwin oletti, sirkkujen muuntelulla on rajansa. He huomasivat, että matematiikan lait säätelevät lintujen nokan kehitystä ja samalla myös asettavat rajat sille, miten paljon ne voivat muuttua.

Ne estävät linnun nokkaa kasvamasta liian suureksi.

Tämä ei kuulosta alkuunkaan uusdarvinistiselta evoluutiolta, jossa luonnonvalinta ja satunnaiset mutaatiot muuttavat eliöitä toisiksi.

Abzhanov ja kollegat julkaisivat tutkimuksensa Nature Communications -lehdessä.

Lähde:

Reuell, Peter. 2014. Reading shapes: Research on bird beaks delivers powerful insights on variation. The Harvard Gazette (6.6.).