perjantai 14. toukokuuta 2010

Yhä vanhempia pehmeitä kudoksia – tällä kertaa ”150 miljoonaa” vuotta vanhan Archaeopteryxin sulissa



Archie on evoluution tunnetuimpia ikoneja.



Joel Kontinen

Sulkien ei pitäisi säilyä 150 miljoonaa vuotta, mutta tuoreessa Proceedings of the National Academy of Sciences- lehdessä julkaistu tutkimus väittää, että juuri näin on käynyt. Kansainvälinen tutkijakaarti kuvasi Archaeopteryxin fossiilia röntgenfluoresenssimenetelmällä ja huomasi, että Archien sulat eivät ole vielä ehtineet fossiloitua.

Ensimmäinen Archaeopteryxin fossiili löytyi pian sen jälkeen kun Charles Darwin oli julkaisut Lajien synnyn vuonna 1859, ja siitä kehkeytyi pian evoluution ikoni. Suomessakin lukion biologian kirjat mainostivat sitä liskolintuna.

Tuore tutkimus sai populaarilehdet taas näkemään linnut dinosaurusten jälkeläisinä. Esimerkiksi New Scientist painotti sitä, että Archaeopteryxissa on samoja mineraaleja – kuparia ja sinkkkiä – kuin nykylinnuissa.

Tällaisilla havainnolla ei juurikaan ole tekemistä dinosaurusten kanssa.

Oleellisempaa olisi pohtia, miten ihmeessä sulka voi säilyttää pehmeytensä 150 miljoonaa vuotta.

Dinosaurusten pehmeiden kudosten tavoin Archie kertonee pikemminkin siitä, ettei se voi olla läheskään niin vanha kuin mitä evolutionistit kuvittelevat.

Lähteet:

Bergmann, U. & al. 2010. Archaeopteryx feathers and bone chemistry fully revealed via synchrotron imaging. Proceedings of the National Academy of Sciences.
http://www.pnas.org/content/early/2010/05/05/1001569107

Hecht, Jeff. 2010. Soft tissue remnants discovered in Archaeopteryx fossil. New Scientist 2760. (10.5.)
http://www.newscientist.com/article/dn18882-soft-tissue-remnants-discovered-in-archaeopteryx-fossil.html