sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Cityeläimet: Muutos ei aina ole evoluutiota

Pihapunavarpunen (Carpodacus mexicanus). Kuva: John Benson, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Kehittyvätkö cityhiiret syömään pitsaa? New Scientist kysyi viime lokakuussa. Syyskuussa samainen lehti tiesi kertoa kiivien ”regressiivisestä” eli takaperoisesta evoluutiosta ikään kuin jonkin ominaispiirteen (näkökyky) menetys olisi evoluutiota.

Darvinistien kiusaksi evoluutio kulkee joskus väärään suuntaan.

Toisinaan he käyttävät hienoja sanoja hämäykseksi.

Evolutionisti voi puhua darvinistisesta preadaptaatiosta silloin, kun hän uskoo, että luonnonvalinta keksii jollekin jo olemassa olevalle ominaisuudelle uuden käytön.

Ja monesti he käyttävät sanaa evoluutio härskisti väärin. Tuorehko tapaus on luettavissa Sciencessä, joka luonnehtii pihapunavarpusessa (Carpodacus mexicanus) ja muissa cityeläimissä tapahtuneet muutokset evoluutioksi.

Kun evoluutio määritellään näin löyhästi, se lakkaa olemasta darvinistista. Lajit eivät muutu toisiksi, vaan ne sopeutuvat eli adaptoituvat uusiin oloihin.

On loogisempaa ajatella, että eri lajeihin on ohjelmoitu tällainen kyky kuin pitää sitä evoluutiona.

Lähde:

Dengler, Roni. 2017. Birds, bobcats, and even humans may be evolving because they live in cities. Science (2.11.).

perjantai 17. marraskuuta 2017

Maailman ”vanhimmat” eliöt elävät yhä Tasmaniassa


Kuva: Ruth Ellison, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Tutkijat ovat löytäneet Tasmaniasta jäänteitä elämänmuodoista, joita evolutionistit pitävät kaikkein vanhempina.

He uskovat, että ne eivät ole muuttuneet ainakaan ”3,5 miljardiin” vuoteen.

Näitä muinaismuistoja kutsutaan stromatoliiteiksi.

Stromatoliitit ovat syanobakteerien ja muiden bakteerien rakentamia kupumaisia muodostelmia.

Syanobakteerit ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Niissä on esimerkiksi nanotason suunnittelusta kertovia tylakoideja eli energiaa kerääviä elimiä, DNA:ta ja ribosomeja.

Löytö haastaa evoluution vuosimiljardeineen, koska stromatoliitteja muodostaneet bakteerit elävät yhä.

Evoluutio ei ole ehtinyt niitä muuttaa, vaikka aikaa on evolutionistin mielestä ollut yllin kyllin.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2017. 'Living Fossils' of Earth’s Oldest Life-Forms Found in Tasmania. Live Science (16.11.).

torstai 16. marraskuuta 2017

Älykkäästi suunniteltu pääkallo auttaa pyöriäistä uhmaamaan fysiikan lakeja

Pyöriäisellä on ällistyttäviä kykyjä. Kuva: Rene, public domain.




Joel Kontinen

Pyöriäiset käyttävät delfiinien tavoin kaikuluotainta etsiessään syötäviä kaloja. Niillä on ällistyttävä kyky keskittää ääniaallot suoraa kohteeseen.

Niiden pääkallon luu, ilma ja kudokset toimivat metamateriaalin tavoin.

Tällainen materiaali uhmaa tavanomaisia fysiikan lakeja. Pyöriäinen muuttaa sen avulla kohdentamattomat ääniaallot kapeaksi, kohdistetuksi laserääneksi.

Yu Zhang kollegoineen on tutkinut pyöriäisten aivoja tietokonetomografialla ja kehittänyt matemaattisen mallin, joka kuvaa niiden kykyä kehittää ja hallita ääniaaltoja.

Tutkimuksella on myös biomimettinen ulottuvuus. Insinöörit toivovat voivansa pyöriäisten käyttämällä tekniikalla suunnitella muuntajia, jotka muuttavat sähköimpulssit ääniaalloiksi tehokkaammin. Näin he pystyisivät valmistamaan pienempiä muuntajia.

Ihminen on jo pitkään etsinyt inspiraatiota luonnossa ilmenevistä nerokkaista ratkaisuista. Esimerkiksi majavan turkki, kissan viikset, hain evät ja gekkon jalka ovat innoittaneet entistä kätevämpiä, parempia tuotteita, jotka joissain tapauksissa myös säästävät kuluttajien pennosia tai jopa euroja.

Lähde:

Wong, Sam. 2017. Porpoises twist laws of physics to aim their focused sonar beams. New Scientist (15.11.).

tiistai 14. marraskuuta 2017

Litteän maan kannattajat kokoontuivat USA:ssa, mutta kreationistit torjuvat tämän myytin


Kuva: Camille Flammarion (1888), väriversio: Hugo Heikenwaelder, CC BY-SA 2.5.




Joel Kontinen

En tunne ketään kreationistia, joka pitäisi Maata litteänä. Monet kristinuskon vastustajat, esimerkiksi Esko Valtaoja, sen sijaan kuvittelevat Raamatun kuvailevan planeettaamme litteäksi.

Käsitys on täysin virheellinen ja perustuu skeptikkojen tiedon puutteeseen.

Monet skeptikot käyttävät sitä silti aseena kristittyjä vastaan.

Maamme ehkä tunnetuin teistinen evolutionisti Eero Junkkaala myös mainosti sitä kirjassaan Alussa Jumala loi. Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013).

BBC raportoi tänään (14.11.) litteän maan kannattajien konferenssista (Flat Earth International Conference), joka pidettiin Pohjois-Carolinessa.

Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui satoja ihmisiä.

Ateistit sen sijaan joutuivat perumaan oman suurtapahtumansa.

Toisin kuin mitä Valtaoja ja Junkkaala olettavat, kristityt ovat kautta aikojen torjuneet litteän maan, koska Raamattu ei sitä tue.

Lähde:

BBC news. 2017. Why do people still think the Earth is flat? (14.11.).

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Ateistit joutuivat perumaan maailmankonferenssinsa kiinnostuksen puutteen vuoksi

Richard Dawkinsilta peruttiin jo toinen puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Kuva: Shane Pope, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit joutuivat perumaan vuoden 2018 helmikuuksi suunnitellun Reason To Hope - maailmankonferenssin.

Se piti vuoden 2012 konferenssin tavoin järjestää Melbournessa.

Pääpuhujaksi oli kutsuttu Saatanallisista säkeistä tunnettu Salman Rushdie. Vanhan tuttavamme Richard Dawkinsin ja fyysikko Ben Goldacren piti myös valistaa kuulijoitaan ateismin toivosta.

Dawkinsille tämä on jo toinen peruttu puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Elokuussa progressiivinen radioasema epäsi häneltä mahdollisuuden esitellä uutuuskirjaansa Berkeleyssä, koska hän oli Twitterissä loukannut muslimeja.

Näyttänee siltä, että ärhäkkä ateismi ei enää kiinnosta ihmisiä niin kuin joskus ennen.

Lähde:

Payne. Kaley. 2017. Global Atheist Convention cancelled due to lack of interest.Eternity (9.11.).

perjantai 10. marraskuuta 2017

13 kertaa Jupiterin kokoinen jättiplaneetta haastaa planeettojen syntyteoriat

OGLE-2016-BLG-1190Lb. Kuva: NASA/JPL-Caltech.




Joel Kontinen

Monet eksoplaneetat muistuttavat meitä maapallon ainutlaatuisesta hienosäädöstä.

Aurinkomme on moniin muihin tähtiin verrattuna vakaa. Kuu pitää meren elinkelpoisena, ja Jupiter ja muut kaasuplaneetat suojelevat meitä asteroidien ja komeettojen törmäyksiltä.

Muualla universumissa ei välttämättä ole näin auvoisia oloja.

NASA on viime päivinä ilmoittanut kahdesta kummajaisesta.

NGTS-1b on niin erikoinen, että tiedeportaalit kutsuvat sitä hirviöplaneetaksi.

Spitzer-avaruusteloskoopin äskettäin löytämä OGLE-2016-BLG-1190Lb on ehkä vieläkin omituisempi.

OGLE-2016-BLG-1190Lb on yli 13 kertaa Jupiterin kokoinen. Sen kotitähti on vain hiukan pienempi kuin meidän aurinkomme, ja se kiertää tähteään pari kertaa etäämmällä kuin Maa Aurinkoa.

Etäisyyttä sinne kertyy 22 000 valovuotta, joten kukaan meistä ei ole lähdössä siinne vielä pitkään aikaan, jos silloinkaan.

NASALTA näyttää ytimekkäät nimet loppuvan, kun ulkoavaruudesta löytyy yhä kummallisempia planeettoja, joita on luonnehdittu joko mahdottomiksi tai muuten oudoiksi.

Lähde:

Bartels, Meghan. 2017. A Giant Exoplanet Is Hiding at the Center of the Milky Way Galaxy Newsweek (7.11.).

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Elävä puufossiili Ginkgo biloba viihtyy yhä Ateenassa


Neidonhiuspuu Ginkgo biloba) kasvaa yhä Ateenassa.




Joel Kontinen

Evolutionistit uskovat, että neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) viihtyi Maa-planeetalla jo ”270 miljoonaa” vuotta sitten.


Sitä pidetään elävänä fossiilina, koska se ei ole juuri ehtinyt muuttua, vaikka aikaa olisi ollut ylen määrin.

Neidonhiuspuu ei suinkaan ole ainoa kasvi, jonka evoluutio on unohtanut ”sadoiksi miljooniksi vuosiksi”.

Myös esimerkiksi saniaiset, araukariat ja Wollemia nobilis näyttävät samoilta kuin silloin, kun ihmisen oletettu esi-isä oli darvinistisen uskomuksen mukaan vasta sammakon kokoinen.

Elävät fossiilit haastavat sekä evoluution että uskon vuosimiljooniin.