maanantai 26. kesäkuuta 2017

”Me emme lyö Darwinia lyttyyn”, sanoo tutkija osoittaessaan, että Darwin oli väärässä

Näin kävi Darwinin elämänpuulle.



Joel Kontinen

Evoluutiota kumartavat tiedemiehet eivät juuri tohdi kritikoida Charles Darwinia, elleivät he ole vanhoja ja arvostettuja (niin kuin professorit Dennis Noble ja Philip S. Skell.

Myös tunnettu filosofi Thomas Nagel on julkisesti sanonut epäilevänsä evoluutiota.

Monet ovat pysytelleet hiljakseen, ettei kukaan vain epäilisi heitä älykkään suunnittelun kannattajiksi tai suorastaan kreationisteiksi.

Niinpä he varmuuden vuoksi katsovat parhaaksi kumartaa oppi-isälleen silloinkin, kun he kumoavat tämän uskomuksia, ettei heille vain kävisi niin kuin kiinalaisille tutkijoille, jotka erehtyivät käyttämään sanaa Luoja (Creator) PLoS ONE:ssa julkaisemassaan tutkimuksessa.

Darvinistit rupesivat metelöimään. Lehden toimitus säikähti, pyysi nöyrästi anteeksi ja poisti evolutionisteja loukanneen artikkelin.

Hiljattain kansainvälinen tutkimusryhmä tarkasteli eri eliöiden symbioosia ja päätti näin muuttaa Darwinin kovia kokenutta elämänpuuta lisäämällä siihen myös lajien välisen yhteistyön.

Elämänpuun pitäisi teoriassa osoittaa kaikkien elävien olentojen sukulaisuus, mutta sitä se ei tee.

Kommentoidessaan tätä Trends in Ecology and Evolution -lehdessä julkaistua tutkimusta professori Debashish Bhattacharya kertoi Science Dailylle, että heidän tarkoituksena ei suinkaan ole lyödä Darwinia lyttyyn.

Jos tieteen tekeminen olisi täysin vapaata sensuurista, kenkään ei tarvitsisi turvautua tällaiseen selittelyyn.

Darwin oli väärässä, ja sillä sipuli.

Lähde:

Rutgers University. 2017. Reshaping Darwin's tree of life: Scientists propose a new paradigm that paints a more inclusive picture of the evolution of organisms and ecosystems. Science Daily. (7.6.).

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Erikoistuvat ribosomit: solumme ovat ihmeellisempiä kuin mitä edes uskalsimme kuvitella


Ribosomi on proteiinitehdas, mutta se osaa tehdä myös muuta. Kuva: Boumphreyfr, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Meidän jokaisessa solussamme voi olla 10 miljoonaa ribosomia, joita esimerkiksi tuore Science luonnehtii proteiinitehtaiksi.

Solu käyttää jopa 60 prosenttia energiastaan ribosomien rakentamiseen RNA:sta ja 80 eri proteiinista.

Solumme valmistaa niitä 100 000 kappaletta tunnissa.

Solumme ovat kuin pienoiskaupunkeja, jotka toimivat sataprosenttisen tehokkaasti.

Ribosomit muuntavat lähetti-RNA:n välittämän geneettisen koodin proteiineiksi, joita solu tarvitsee.

Äskettäin Molecular Cell- lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa massaspektrometria käyttämällä kävi ilmi, että ribosomit erikoistuvat ja valmistavat vain tietynlaista tuotetta.

Toisin kuin ennen otaksuttiin, ne eivät kaikki siis ole samanlaisia.

Näemme monimuotoisuutta jopa solujemme nanotasolla. Tämä, jos mikä, puhuu selkeää kieltä luomisesta.

Lähde:

Leslie, Mitch. 2017.There are millions of protein factories in every cell. Surprise, they’re not all the same. Science (21.6.).

torstai 22. kesäkuuta 2017

Stephen Hawking usuttaa ihmiskunnan etsimään kotia ulkoavaruudesta

Stephen Hawking ei kaihda julkisuutta.





Joel Kontinen

Stephen Hawking on tuon tuostakin varoittanut Maan asukkaita ajan loppumisesta.

Puhuessaan äskettäin Norjassa hän otti esille väestönkasvun, ilmastonmuutoksen, eläinten sukupuuttoon kuolemisen ja aineellisten resurssien loppumisen. Näiden syiden vuoksi meidän pitäisi lähteä etsimään uutta kotia ulkoavaruudesta.

Ongelma on siinä, että lähimpään tähteen eli Proxima Centauriin on matkaa 4,5 valovuotta. Nykytekniikalla meiltä kestäisi 3 miljoonaa vuotta ennen kuin pääsisimme edes teoriassa perille, ja siellä meitä voisi odottaa ikävä yllätys – eli Proxima b ei ehkä olekaan elinkelpoinen.

Professori Hawking joutuu unelmassaan turvautumaan tieteiskirjallisuudesta tuttuihin temppuihin eli keksintöihin, joita ei vielä ole olemassa.

Hawking on varoittanut myös ahneista ja ilkeistä avaruusolioista ja keinoälystä.

Toisaalta hän on myös laittanut pennosiaan ulkoavaruuden elämän etsintään.

Näyttänee siltä, että pelon kumpuavat luonnostaan naturalistisesta maailmankuvasta, jossa ei ole sijaa kaiken pelon voittajalle eli Jeesukselle Kristukselle.

Lähde:

Ghose, Tia. 2017. Stephen Hawking: Humans Should Ride a Beam of Light to Other Planets. Live Science (20.6.).

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Syvänmeren ravut ja muut eläimet noudattavat Genesiksen lajiensa mukaan -periaatetta

Kuva: Karen Gowlett-Holmes, CSIRO, Creative Commons (CC BY 3.0).





Joel Kontinen

Australialainen tutkimusalus Investigator on löytänyt Aussimaan itärannikolta koko joukon tieteelle tuntemattomia merieläimiä, esimerkiksi piikkirapuja, isoja merihämähäkkejä ja merisikoja.

Vaikka osa näistä eläimistä on tutkijoille uusia tuttavuuksia, etenkin ravuissa ja hämähäkeissä näkyy selvästi, että ne noudattavat Genesiksestä tuttua lajiensa mukaan -periaatetta.

Tämä ilmenee oikeastaan kaikissa eläinlajeissa riippumatta siitä, miten oudoilta ne voivat näyttää tai miten kummallisia tapoja niillä voi olla.

Niin syvänmeren kalat kuin muutkin merieläimet noudattavat tätä periaatetta.

Sama koskee myös maalla asuvia lajeja, esimerkiksi lautasen kokoista hämähäkkiä Heteropoda maximaa, sitä paljon pienempää kolibria ja vaikkapa maaoravaa.


Lähde:

Klein, Alice. 2017. Bizarre new deep-sea creatures discovered off Australian coast. New Scientist (16.6.).




sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Vihreät näkevät hyönteisten kognitiivisen kyvykkyyden mutta eivät niiden nerokasta suunnittelua

Kognitiivisesti kyvykäs yksilö? Kuva: Fritz Geller-Grimm, Creative Commons (CC BY-SA 2.5).





Joel Kontinen

Vihreät eivät halua syödä hyönteisiä, koska ne ovat kognitiivisesti kyvykkäitä.

Luonnehdinta on niin väljä, että sähköpostia lähettävät kasvit ja yöllä nukkuvat puut saattavat myös täyttää tällaisen määritelmän kriteerit, vaikka eivät hyönteisiä olekaan.

Hyönteiset ovat BBC:n mukaan insinööritaidon ihmeitä. Niissä on niin hienoja osia, että suunnittelijat kävisivät kateudesta vihreiksi, jos osaisivat muuttaa väriään.

Esimerkiksi kärpänen on erittäin taitava lentäjä.

Luonnon ei pitäisi muistuttaa meitä Äiti Maasta vaan Kaikkivaltiaasta Luojasta, joka teki kaikki eläimet ja kasvit niin hienosti, että voimme vain ihmetellä.







perjantai 16. kesäkuuta 2017

Live Science tunnustaa: biologit eivät ole tutkineet lajien syntyä perusteellisesti (ennen kuin nyt ja nytkään ei uusia lajeja syntynyt)

Kuningastukaani näyttelee osaa uudessa lajiutumistutkimuksessa. Kuva: Leon Petrosyan, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).





Joel Kontinen

Charles Darwin kirjoitti kirjan nimeltä Lajien synty jo 158 vuotta sitten, mutta evoluutioon vannovat darvinistit eivät vieläkään tiedä, miten lajit syntyvät.

Näin ainakin tiedeportaali Live Science meitä valistaa. Se tuli myöntäneeksi tämän raportoidessaan evoluutiobiologi Michael Harveyn (University of Michigan) ja kollegoiden lintututkimusta, joka julkaistiin äskettäin Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä.

Live Science kertoo, että lajin yksilöiden väliset geneettiset erot vaikuttavat oleellisesti uusien lajien syntyyn.

Mutta tämä on kuulemma ollut vain olettamus, jota ei ole koskaan kunnolla testattu – siis ennen kuin nyt.

Harvey ja kollegat tutkivat 173 uuden maailman lintulajia, esimerkiksi eri rastaita, papukaijoja, kolibreja, tikkoja ja tukaaneja.

Harvey toteaa, että tutkimus vahvistaa oletuksen, jonka mukaan tietyn lajin populaatioiden geneettiset erot voivat ennustaa, miten todennäköisesti ne voivat vaikuttaa elämän monimuotoisuuteen (siis oletetun evoluution kuluessa).

Yksikään tutkituista lintulajeista ei muuttunut toiseksi lajiksi.

Monet evolutionistit kuvittelevat, että kreationistit uskovat lajien muuttumattomuuteen.

Tämä on darvinistinen myytti, joka perustunee ainakin osaksi siihen, että he eivät ole ymmärtäneet (tai halunneet ymmärtää), miten Genesiksen laji eroaa nykybiologian lajikäsitteestä.

Lähde:

University of Michigan. 2017. Genetic analysis of New World birds confirms untested evolutionary assumption. Science Daily. (30.5.).

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Kirjoahven uhmaa darvinistista ajattelua: tunnistaa tuttujen ja vieraiden naamat



Julidochromis transcriptus. Kuva: Przemysław Malkowski, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

Kaloilla piti olla alkeelliset aivot.

Näin evolutionistit ajattelivat, kunnes Tanganjikajärvessä elävä kirjoahven Julidochromis transcriptus osoitti pystyvänsä tunnistamaan tutut kalat pelkästään näiden silmien ympärillä olevien kuvioiden perusteella.

Animal Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kirjoahvenilla on yllättävän hyvin kehittynyt kyky prosessoida tietoja.

Tämä ei alkuunkaan vastaa darvinistisia odotuksia.

Huomaamme monista eläimistä, että niillä on kyky selviytyä syntiinlankeemuksen seurauksista kärsivässä maailmassa.

Jumala on kiinnostunut myös eläimistä. Hän käski Nooan ottaa Genesiksen jokaisen lajin edustajia arkkiin, jotta nämä olisivat välttyneet Aadamin ja Eevan synnin perimmäiseltä rangaistukselta eli kuolemalta.


Lähde:

Del Bello, Lou. 2017. Fish recognise friends and foes through their unique faces. New Scientist (14.6.).