Ampiaiset käyttävät kasvojentunnistusaivosoluja tunnistaakseen toisensa

 

Kuva: Shutterstock / Paul Reeves Photography

Joel Kontinen

Ampiaisten aivoissa olevat hermosolut, jotka auttavat niitä tunnistamaan pesäpareja, ovat samanlaisia kuin kädellisten aivoissa. Tutkijat ovat löytäneet ampiaisten aivoista solujoukon, jonka avulla ne voivat erottaa ikäistensä ampiaisten kasvot. Nämä hermosolut näyttävät olevan hämmästyttävän samanlaisia ​​kasvojentunnistussolujen kanssa kädellisten aivoissa.

"Meillä on tämä lähentyvä kehitys näiden todella, todella kaukaisten lajien välillä", sanoo Michael Sheehan Cornellin yliopistosta New Yorkista. Hän ja hänen kollegansa tutkivat pohjoisia paperiampiaisia (Polistes fuscatus), joiden kasvoissa on hienovaraisia, ainutlaatuisia värimerkkejä.

Tämä johtuu älykkäästä suunnittelusta, jonka Jumala on laittanut ampiaisiin.

 
Lähde:

Sofia Quaglia 2024 Wasps use face-recognition brain cells to identify each other | New Scientist 25.4.

Ihmiset levisivät pohjois-Siperiaan asti "400 000" vuotta sitten

 

Arkeologinen alue Diring Yuriakhissa. Kuva: Vasilij Lytkin

Joek Kontinen

Siperiassa sijaitsevalla paikalla on todisteita ihmisten läsnäolosta 417 000 vuotta sitten, mikä lisää mahdollisuutta, että apinaihmiset eli hominiinit olisivat voineet saavuttaa Pohjois-Amerikan paljon aikaisemmin kuin evolutionistit luulivat.  

Siperiassa sijaitseva paikka, jossa varhaiset ihmiset asuivat, on evoluution mukaan  ajoitettu 417 000 vuotta sitten, joten se on ylivoimaisesti vanhin varhainen ihmispaikka, joka löydettiin näin kaukana pohjoisesta. 

"Tämä sivusto muuttaa dramaattisesti käsitystämme siitä, milloin ihmiset saavuttivat korkeita leveysasteita", John Jansen Tšekin tiedeakatemiasta kertoi lehdistötilaisuudessa 16. huhtikuuta. Muut varhaiset ihmiskohteet arktisella alueella eivät ole yli 45 000 vuotta vanhoja, hän sanoo.

Lähde:

Michael Le Page 2024, Early humans spread as far north as Siberia 400,000 years ago | New Scientist19. 4, 

Eläimet lisäävät hiilen varastointia

 

Kuva: Art Konovalov/Shutterstock

Joel Kontinen

Eläimet voivat auttaa ekosysteemejä varastoimaan kolme kertaa enemmän hiiltä kuin luulimme.  Hiilen varastointilaskelmat eivät aina ota huomioon eläinten vaikutuksia – kun ne syövät, ulostavat ja kuolevat, ne auttavat varastoimaan paljon hiiltä.   

Norsut lisäävät hiilen varastointia polkemalla ja syömällä pieniä puita.

Uuden mallin mukaan eläimet voivat monissa ekosysteemeissä mahdollistaa hiilen varastoinnin kaksi- tai kolminkertaiseksi. Tämä viittaa siihen, että eläimillä voi olla paljon tärkeämpi rooli siinä, kuinka paljon hiiltä varastoituu ja vapautuu, kuin aiemmin on ajateltu. "Eläimet tekevät paljon erilaisia asioita", sanoo Matteo Rizzuto Yalen yliopistosta. "Ne liikkuvat ympäriinsä. Ne virtsaavat. Ne ulostavat. Ne synnyttävät. Ne kuolevat.”

Lähde:

James Dinneen. 2024.  Animals may help ecosystems store 3 times more carbon than we thought | New Scientist 19.4.  

 

Purppurabakteerit voivat olla avainasemassa maan ulkopuolisen elämän löytämisessä eksoplaneetoilta

 

Kuva NASA Goddard

Joel Kontinen

Monilla eksoplaneetoilla paras vihje elämän olemassaolosta voi olla violetti sävy. Uusi tutkimus eräistä maapallon äärimmäisistä bakteereista selittää miksi.

 Tässä NASA-kuvassa kaukaisesta galaksista hohtavat korkeaenergiset gammasäteilyt violettina. Violettisävyisten eksoplaneettojen etsiminen voi auttaa tutkijoita löytämään merkkejä elämästä, uusi tutkimus ehdottaa.

Löytääkseen elämän kaukaisilta planeetoilta tähtitieteilijöiden on ehkä etsittävä purppuraisia pisteitä. Maapallolla hallitseva värisignaali elämälle on vihreä, kiitos bakteerien ja kasvien, jotka käyttävät vihreää klorofylliä muuttamaan näkyvää auringonvaloa energiaksi. Pienempää, himmeämpää tähteä kiertävällä planeetalla organismit menestyvät kuitenkin todennäköisemmin, jos ne voivat ohjata aineenvaihduntaa näkymättömällä infrapunavalolla. Infrapunavoimalla toimivia bakteereja esiintyy monissa maapallon markkinaraoissa, erityisesti paikoissa, joihin auringonvalo ei tunkeudu, kuten hämärissä soissa tai syvänmeren hydrotermisissä aukoissa.

Uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin 16. huhtikuuta Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -lehdessä, Cornellin yliopiston astrobiologi Lígia Fonseca Coelho ja  kollegat kasvattivat näytteen näistä bakteereista, mittasivat niiden heijastaman valon aallonpituuksia ja simuloivat, miltä nuo valomerkit näyttäisivät erilaisissa kaukaisissa maailmoissa.

Teleskoopit, kuten Chilessä rakenteilla oleva Extremely Large Telescope ja vielä suunnitteluvaiheessa oleva Habitable Worlds Observatory pystyvät etsimään näitä valospektrejä, tutkijat sanoivat. "Meidän on luotava tietokanta elämänmerkeistä varmistaaksemme, että kaukoputkemme eivät menetä elämää, jos se ei näytä täsmälleen samalta, mitä kohtaamme ympärillämme päivittäin", toinen kirjoittaja Lisa Kaltenegger, Cornellin yliopiston tähtitieteilijä ja johtaja. Carl Sagan -instituutin edustaja sanoi lausunnossaan.

Coelho ja hänen kollegansa kasvattivat 20 purppuraa rikkiä tuottavaa bakteerilajia ja 20 purppuraa ei-rikkiä tuottavaa bakteerilajia. He poimivat näitä lajeja erilaisista ympäristöistä, kuten olemassa olevista laboratoriopesäkkeistä; vedet lähellä Cape Codia, Massachusettsissa ja lampi Cornellin kampuksella New Yorkin osavaltiossa. Nämä bakteerit sisältävät itse asiassa lukuisia värikkäitä pigmenttejä purppuran lisäksi, kuten oranssit ja punaiset karotenoidit. Määritettyään, mitkä valon aallonpituudet nämä bakteerit heijastivat voimakkaimmin, tutkijat simuloivat, miltä nämä aallonpituudet näyttäisivät tulevalta useilta mahdollisilta eksoplaneetoilta: Maan kaltaisesta ympäristöstä, jossa 70 % on valtamerta ja 30 % maata, 100 % valtamerestä, 100 % jäässä maailma, ja lumipallomaailma puoliksi kuivalla maalla ja puoliksi lunta. "Mallimme osoittavat, että riippuen eliöstön pintapeitosta ja pilvipeitosta useilla maanpäällisillä planeetoilla voi olla merkkejä purppuranpunaisten bakteerien pinnan biopigmenteistä", tutkijat kirjoittivat artikkelissaan. "Vaikka ei tiedetä, voiko elämä - tai violetit bakteerit - kehittyä muissa maailmoissa, violetti saattaa olla vain uusi vihreä pintaelämän etsimisessä."

Mutta elämä ei synny ilman sen synnyttäjää.

Lähde:

Stephanie Pappas 2024, Alien life may thrive on purple planets, new study of extreme bacteria suggests (msn.com) 16.4.

Jupiterin kuu Io on ollut vulkaaninen helvetti miljardeja vuosia

 

Kuva: Joshimer Binas/Alamy Arkistokuva.

Joel Kontinen

 Ion ilmakehän rikin isotooppien mittaukset osoittavat, että kuu on saattanut olla vulkaanisesti aktiivinen koko elämänsä. Io, Jupiterin sisin kuu, on aurinkokunnan vulkaanisesti aktiivisin kappale, näin miljooniin vuosin uskovat darvinistit väittävät.

Jupiterin kuu Io on jatkuvasti muokannut itseään tulivuorenpurkausten myötä miljardeja vuosia, mahdollisesti sen ensimmäisestä muodostumisesta alkaen. Io on aurinkokunnan vulkaanisesti aktiivisin kappale, joka sylkee rikkipitoista materiaalia monista tulivuoristaan, jotka voidaan nähdä maasta. 

Tähtitieteilijät tietävät, että tätä ajaa tällä hetkellä niin sanottu vuorovesikuumeneminen, koska Jupiterin ja lähellä olevien kuiden painovoima muuttaa Ion muotoa, mutta oli epäselvää, oliko näin aina vai oliko menneisyydessä ollut rauhallisempaa.

Lähde:

Alex Wilkins 2024, Jupiter's moon Io has been a volcanic inferno for billions of years  18. 4. 

Räjähtävä "paholaisen komeetta" 12P on pian kirkkaimmillaan

 

Kuva: Gianluca Masi/The Virtual Telescope Project.

Joel Kontinen

Räjähtävä vihreä "paholaisen komeetta" 12P/ Pons-Brooks on saavuttamassa lähimmän pisteensä aurinkoon.

"Paholaisen komeetta" on nostamassa jäisen vihreää päätään Maan ylle - mutta meidän on katsottava pian nähdäksemme sen. Huhtikuun 21. päivänä 17 kilometriä komeetta 12P/Pons-Brooks, joka tunnetaan myös nimellä "paholaisen komeetta" tai "lohikäärmeiden äidin komeetta", saavuttaa lähimmän pisteensä aurinkoa eli periheliona, jonka aikana se on noin 232 miljoonaa km tähdestämme.

Tämän sijainnin pitäisi tehdä komeetta huomattavasti kirkkaammaksi ja voimme helpommin nähdä sen läntisellä taivaalla heti auringonlaskun jälkeen.

21. huhtikuuta ja muutama yö ennen ja jälkeen on paras aika nähdä komeetta kirkkaimmillaan. Pohjoisilla leveysasteilla olevilla tarkkailijoilla voi olla vaikeuksia nähdä komeetta, koska se sijoittuu auringonlaskun hehkuun ja koska yöt pohjoisella pallonpuoliskolla ovat valoisia.

"Huolimatta siitä, että komeetan pitäisi olla kirkkain, koska se on lähinnä aurinkoa, se on melko kaukana meistä", Frank Maloney, tähtitieteen ja astrofysiikan apulaisprofessori Villanova-yliopistosta Pennsylvaniassa, kertoi. "Komeetoissa voi tapahtua suuria muutoksia kirkkaudessa, kun aurinko lämmittää niitä, mutta ellei jotain tapahdu, komeetta näkyy vain kiikareilla tai kaukoputkella." Tämä voi muuttua, jos komeetalla on purkaus, joka nähtiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2023. Tämä sai sen kasvamaan demonisten sarvien parin - tästä syystä sen lempinimi on "paholaisen komeetta". Viimeaikaiset havainnot ovat osoittaneet, että komeetalla ei enää ole näitä sarvia, todennäköisesti siksi, että avaruuskivi menetti ytimeensä jään "loven", joka teki sarvet mahdolliseksi.

Lähde:

Jamie Carter 2024. Explosive 'devil comet' 12P will soon be at its brightest and best. Here's how to see it before it disappears. | Live Science 15.4.

Mikä on ihmisperheen uusimman lajin arvoituksellinen alkuperä?

 

Kuva: Florent Detroit/Callao Cave Archaeology Project.

Joel Kontinen

10.4.2019 suurperheemme kasvoi evolutionistien mukaan hieman. Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin, että Filippiineiltä löydettiin uusi hominiinilaji, nimeltään Homo luzonensis.

Löytö perustuu kahteen hampaaseen.

Lähde:

Michael Marshall 2024 Untangling the enigmatic origins of the human family’s newest species | New Scientist 12.4.